Moni on varmasti jo kuullut meidän kohtalokkaaksi kääntyneestä Amsterdamin matkastamme. Niinkin siis absurdin epätodellinen skenaario pääsi sattumaan, että aseistettu ryöstäjä iski omalla sisäänkäynnillä varustettuun hotellihuoneeseemme viimeisenä iltana ja varasti käytännössä kaiken esillä olleen olennaisen arvo-omaisuuden, mitä huoneesta irtosi. Kamera lähti, mutta muistikortin saimme pelastettua viime hetkellä. Woop Woop. Näillä kuvilla siis on tässä postauksessa suurtakin tunnearvoa itselle, sillä näistä ollaan taisteltu kirjaimellisesti ase ohimolla.

Uutinen aseistetusta ryöstöstä levisi jo yöllä hollantilaiselle TV-kanava At5:lle ja sen jälkeen tapahtuneesta ovat raportoineet mm. Iltalehti, Iltasanomat, HS sekä Helsingin Uutiset. Kiva pikku mylläkkä siis saatiin aikaiseksi näin vuoden lopun kunniaksi. Pientä mylläkkää sekä spekulaatiota aiheutti myös tuttavapiirissä yksityiselämäni sekä parisuhdestatukseni. Vaikka jossain artikkeleissa ollaankin käytetty termiä ”puoliso” niin ei, ei olla rekisteröity parisuhdettamme. Ainakaan vielä. ”Kumppaneina” siis mennään ”puoliso” termistä huolimatta. Hehe.

Eikun siis ihan oikeasti, se fucking ryöstö! Vituttaa nyt ja pahasti, mutta niin kuin olen sanonut ennenkin niin viime kädessä iPhonen, rahan ja muun rihkaman menettäminen on pieni paha siihen nähden, että riskinä olisi voinut olla jotain paljon kriittisempää sekä lopullisempaa. Ketään ei saanut pyssystä päähän ja olosuhteisiin nähden ihan semi hyvissä mielen ja ruumiin voimissa vedetään vieläkin.

Ennen tätä kaoottisen shokeeraavaa loman päätöstä meillä oli joka tapauksessa hyvinkin letkeän mukavat pari päivää Amsterdamissa.

Olimme kutsuneet  ystävämme Inan ja Eeron joulun sekä uudenvuoden viettoon luoksemme Lontoosen Camdeniin. Aivopähkinää aiheutti odotetusti joululahjat ja päätimmekin antaa lahjaksi ystäville materiaalin sijasta elämyksen ja vuokrasimme yksityiseltä omistajalta näppärän Audi A3:n, joka toimi lentokoneenamme tällä kertaa. Lahjapakettiin sisältyi lisäksi tämä jo surullisen kuuluisaksi muodostunut hotellihuone sekä ostimme liput samassa myös koko jengille Englannin kanaalin yli.

Reissu Damiin oli itselleni ensimmäinen ja odotettu. Reissu alkoi viime sunnuntaina aamuyöstä. Audi kiisi ali Englannin kanaalin ensiksi kohti Ranskan länsirannikkoa. Ranskasta kaara kiisi läpi Belgian kohti Hollannin rajaa. Määränpäänä oli Euroopan kuuluisan maineikas, syntien, seksin ja marijuanan Mecca – Amsterdam.

Ensivaikutelma Amsterdamista oli lievästi sanottuna tylsä. Tähän saattoi vaikuttaa saapuminen suoraan sykkivän valtavasta Lontoosta, mutta mitä alemmas aurinko painui taivaalta kohti syvyyksiä, sitä eläväisemmäksi sekä meille mielekkäämmäksi muuttui myös Amsterdam. Pimeän tullen Amsterdam heräsi kunnolla eloon ja etenkin meidän jengimme koki Amsterdamin ehdottomana yökaupunkina. Tähän aikaan vuodesta ei Amsterdam päässyt päivänvalossa kunnolla oikeuksiinsa, mutta ilta-aikaan tilanne oli täysin toinen.

Pidin Amsterdamin yleisestä habituksesta. Talot oltiin rakennettu vähän silleen niin ja näin. Liikenne meni vähän miten meni, jos meni. Kansa kävi sopivasti hitailla ja katukuva itsessäänkin näytti hyvin elävästi Liisan ihmemaa-tripin luovuus tuotoksilta. Tykkäsin. Etenkin Amsterdamin keskusta näytti omaan silmääni hyvinkin leikkisältä. Talot näyttivät piparkakkutaloilta ja koko kylä oli enemmän tai vähemmän vinossa. ”Just eikä näin eikä jetsuilleen” vai miten se meni Eero?

TABUJEN PÄÄKAUPUNKI

Van Gogh, kulttuuri, taide, Heineken, kanaalit, tulppaanit, puukengät ja kuninkaalliset. Amsterdam on tunnettu monistakin asioista, mutta ainakin itselleni rehellisesti sanottuna Amsterdam on ennen kaikkea tunnettu pitkälti kahdesta asiasta – vapaamielisestä suhtautumisesta sekä kannabikseen, että kevytmieliseen kuksimiseen.

Etenkään keskustan kapeita katuja tallatessa ei voi olla välttymättä siltä vaikutelmalta, että Amsterdam on massansa puolesta hyvin machosti miesvoittoinen lomakohde. Kadut huutaa ja haisee testoa ja naisväen mukanaan tuoma lempeys saattaa loistaa toisinaan jopa poissaolollaan. No mutta äijät tykkää ja se jos jokin on täysin ymmärrettävää. Naurunortti (kiitos Eero uudesta sanasta sanavarastooni) ja vetävät daamit pienissä vetimissä kaduilla ja ikkunoissa vetävät miespuolista massaa varmasti puoleensa.

Amsterdam on tietenkin paljon muutakin, mutta keskustan pääkatuja kolutessa oli oma vaikutelmani aika kärjistetysti keskittynyt juurikin siihen, mitä edellä mainitsin. Toiset tykkää, toiset ei. Ääri liberaalina urbaani boheemina on omasta mielestäni ihan jees, että jossain paikoissa saa laillisesti ja luvalla häröillä ja kunnolla. Miehet vaatii sitä, naiset vaatii sitä, ihmiset yleensäkin vaativat sitä. Ainakin salassa oman päänsä sisällä. Toki mukana tulee myös ikäviä ja järkyttäviä lieveilmiöitä ja pinnan alla kuohuu aina, mutta that’s an another story. Asioilla on aina kaksi puolta.

Voisin kuvitella, että ilman Coffee Shoppeja eli toisinsanoen ilman automaattisesti saatavilla olevaa naurunorttia Amsterdam olisi varmasti huomattavasti ahdistavampi ja kovempi mesta. Kelatkaa nyt. Mikäli kannabis olisi laitonta, mutta punaiset lyhdyt laillisia, olisi Amsterdam yhtä kuin Euroopan Pattaya – missä on paska sää. Ei kuulosta kivalta. Päällisin puolin homma ainakin toimii.

Asiakaspalvelu oli pitkälti ala-arvoista joka paikassa ja ylipäätään yöaikaan baarikaduilla tunnelma ei ollut omaan silmääni välittömimmistä päästä. Liikaa kukkoja tunkiolla niin mitä voi toisaalta odottaa? Paikallisia putiikin pitäjiä keskustan kaduilla selkeästi kyrsi turistit ja hymy ei suinkaan ollut herkässä. Siinä kohtaa kun oltiin pukeuduttu siististi niin saatiin hyvää palvelua, mutta jos vahingossakin oli unohtunut verkkarit ja maxit jalkaan niin jumalauta meitä kohdeltiin kuin huoria kirkossa. Muuten asiat olivatkin pitkälti hyvin.

Vapaamielinen habitus sekä voimakas eroottinen lataus kaduilla kahvikauppoineen, bordelleineen sekä taikasienineen tekevät Amsterdamista juurikin sen paikan, mikä itseäni kiehtoo. Muussa tapauksessa en olisi Amsterdamiin varmastikaan edes lähtenyt. Vaikka ei suoranaisesti olisi kaikista tarjolla olevista asioista kiinnostunut, ei se estä sitä faktaa, että ne ovat kiinnostavia asioita ja niiden näkyminen katukuvassa avoimen vapaana on jännittävää. Oli taustalla mitä ikinä, ei se estä sitä tosi seikkaa, että se tekee miljööstä huomattavasti eksoottisemman, kiehtovamman ja mielenkiintoisemman. Amsterdamissa yhdistyy kaikki sosiaalisesti epähyväksyttävät tabut ja se jos jokin on jotain mikä herättää meikäläisen matkailu mielenkiinnon.

Miettisin muuten pitkään, että miten soveliasta on kertoa suomen kielellä suomalaisille laittomista asioista, viitaten siis kannabikseen ja muihin vastaaviin jotka ovat puolestaan kyseisessä maassa laillisia ja Suomessakin hyvin hyvin yleisiä – vaikkakin ovat tabuja. Jos joku tästä loukkaantuu niin siinäpä loukkaantuu. Tämä on arkipäivää ja olisin tekopyhä jos esittäisin jotain muuta. Pyrin pitämään tätä matkablogia edes jollain asteella informatiivisena ja tämä on rehellistä omasta näkökulmastani tulvivaa informaatiota yleisölle.

Koska Amsterdamissa kerta ollaan, niin pitihän sitä vierailla myös siis Coffee Shopissa kun kerta laillista oli. Uskokaa tai älkää niin ihan normaalia jengiä oli kahvilat täynnä. Intialaisia sosionomiopiskelija-neitokaisia, äijäjengejä rotujen miljoonapäisessä kirjossa sekä jonkun Jani-Petterin Espoolaisen keskiluokan suosimassa rivitalossa asustavia mutseja sekä faijoja. Asiakasskaala oli yhtä laaja kuin K-kaupan asiakaskuntakin. Keskustan Coffee Shopit olivat omaan makuuni pitkälti astetta liian tukossa, mutta mikäli olisi mennyt kauemmaksi keskustasta olisi varmasti löytänyt timanttisempia helmiä.

Coffee shopeissa sekä Magic Mushroom-putiikeissa on asiallisesti kerrottu tuotteiden vaikutuksista käyttäjiin, mitä tuote on ja miten se vaikuttaa käyttäjään. Henkilökunnalta saa lisäksi vapaasti kysyä neuvoa ja apua pulmakulmissa. Olit sitten ensikertalainen, utelias satunnaiskokeilija taikka alan rautainen ammattilainen, niin olet varmasti tervetullut. On mielestäni hienoa, että jossain maailmankolkassa saa laillisen hyväksytysti kokeilla viihdykkeitä, mitkä ovat muualla pitkälti enemmän tai vähemmän epähyväksyttyjä.

Vaikka muuta voisi kuvitella, niin ainakin omien silmieni mukaan nk. epämääräinen jengi loisti katukuvassa poissaolollaan. Sen sijaan katukuva koostui ihan kaikenlaisista ihmisistä ympäri palloa. Siis niin kuin ihan kaikkialta ympäri palloa. Yhtä kansainvälistä rotujenkirjoa on paha nähdä edes Lontoossa. Amsterdamin sykkivyys oli itselleni totaalinen yllätys ja massaa onkin vaikea profiloida mihinkään yhteen ja tiettyyn vaikka miesvoittoista olikin. Keskustan kadut loistivat todellakin vilkkaudellaan.

Yhtä faktaa on mahdotonta kiistää. Amsterdam on jopa tähänkin armottomaan aikaan vuodesta vaikuttavan viehättävä kylänraitti. Etenkin siis ilta-aikaan. Kaupungin esteettinen valaistus ja vinksin vonksin vino arkkitehtuuri yhdistettynä lukuisiin pieniin ravintoloihin, kahviloihin, kanaaleihin, yrttien tuoksuun taustalla sekä miljoonapäiseen pyörämassaan tekee kokonaisuudesta mitä sympaattisimman.

MITEN VIETTÄÄ OTON NÄKÖINEN LYHYT CITY BREAK AMSTERDAMISSA?

1. EKSY AMSTERDAMIN SOKKELOISILLA KUJILLA JA KADUILLA

Kävele, eksy, kartta kiinni, kävele lisää ja eksy lisää. Kadut näyttävät etenkin keskustassa kaikki samalta joten eksyminen ei ole ongelma. Parhaat paikat ja kokemukset löytyvät aina vahingossa ja niin on tässäkin asiayhteydessä. Punaisten lyhtyjen sokkeloisilta sivukujilta löytyy jatkuvaa ihmeteltävää. Sivukatujen pieniin eri genrejä edustaviin putiikeihin on hauska lisäksi livahtaa sisään ihmettelemään lisää.

Me eksyimme mm. kukkamarkkinoille, mitkä eivät todellakaan olleet muuten näkemisen arvoiset!

2. NAUTI AMSTERDAMIN MAANPÄÄLLISESTÄ GASTRONOMIA TAIVAASTA. MÄTTÄÄ, NAUTI, HERKUTTELE JA LIHOA!

Sitä ruuan ja rasvan määrää. Ja verrattain jopa edukkaasti. Ainakin Lontooseen verrattuna. Makkaran, sinapin, rasvan ja ylenpalttisen mätöstelyn ystävänä Amsterdamilla oli todellakin jotain annettavaa. Ei tarvitse miettiä, että mistä moinen ruuasta nauttimisen kulttuuri on Amsterdamiin muodostunut, mutta väliäkö sillä. Tarjontaa riittää, laadukkaasti ja mum-mum-maukkaasti. Älä vaan aloita Jutan superdiettiä jos Damin matka on suunnitteilla.

Ps. Noi hampurilaisautomaatit ovat jotain niin timanttista ja niin niin NIIN herkkua! 

3. VIETÄ VAIHTOEHTOILTAA COFFEE SHOPISSA

Why not? Älä välttämättä ahtaudu keskustan täyteen tungettuihin kahviloihin vaan suuntaa mahdollisesti syrjäkaduille. Tunnelmaa, meininkiä, rauhaa, nautintoa ja kokemisen eksotiikkaa. Coffee Shoppeja et varmasti koe Suomessa etkä kovin helposti missään muuallakaan. Ja kyllä, täällä tämä on täysin laillista ja hyväksyttyä.

4. NAUTI EDUKKAISTA TUOPEISTA KANAALIN RANNASSA

Amstel & Heineken. Pienet tuopit ja alhaiset litrahinnat. Olutmiehenä/naisena terassilla istuskelu ja ympärillä olevien ihmisten salakuuntelu, tarkkailu ja ihmettely tuopposen äärellä on harrastuksista rakkainta. Ja vielä kun tuoppi irtoaa muutamalla euron kolikolla niin lopputulos on bueno. Kahvi oli muuten myös äärettömän hyvää!

5. KULTTUURI 

Tähän kohtaan pitäisi ehkä sanoa, että vieraile Amsterdamin lukuisissa museoissa, mutta koska en tällä kertaa vieraillut  tietoisesti yhdessäkään niin paha sitä on lähteä sokkona suosittelemaan. Museotarjonta oli siltikin jopa omaan makuuni mieleenkiintoista. Kidutusmuseo, prostituutiomuseo, Heinekenmuseo sekä seksimuseo. Ensi kerralla sitten kun aikaa on enemmän!

-OTTO- 

Ps. Instagramissa @otto.lilja

KUVAT // Otto Lilja & Alex Aalto