Okei moi. Nyt voin sanoa, että tätä kaveria täällä saattaa sniidusti vähän jänskättää. Tästä viikosta on nimittäin tulossa HURJA. Tapahtumaa on paljon ja mullahan ei ole oikeastaan edes sen enempää aavistusta, että mihin mä oonkaan taas nokkani tällä kertaa tunkenut.

Ennen kuin päästään siihen pisteeseen, että mitä tuleman pitää, niin kertaan alkuun kuulumiseni pintapuolisesti siten, että siellä ruudun toisella puolenkin tiedetään edes vähän, että missä nyt mennään. Tä elämä on tässä osoitteessa nimittäin sen verta sekavaa ja liikkeet ovat päivä päivältä nopeampia. Ne ketä seuraa meitsiä Instagramissa (@otto.lilja) on saattanut huomata, että viimeiset viikot oon vaikuttanut yllättäen maailman ykkösmetropolissa – Lontoossa.

MITÄ LONTOOSSA?

Karistin alkukuusta Helsingin pölyt jaloistani, hyppäsin koneeseen ja saavuin vähän astetta matalammalla profiililla tutkailemaan, että mitä Lontoolla olisi mahdollisesti itselleni annettavaa. Oon nimittäin vakavasti harkitsemassa, että aion jättää Suomen taas ainakin toistaiseksi ja Lontoo tuntui jo ennen mitä parhaimmalta vaihtoehdolta uudeksi tukikohta kaupungikseni. Nyt viimeistään parin viikon Lontoolaistumiseni myötä olen myyty. Helsinki on silti vielä mun sydämessä vahvasti ja en ole sua jättämässä vielä.

Alex ei aio enää palata Suomeen. Siis asumaan. Itsellä on Suomessa silti duunikuvioita sekä muita velvoitteita luvassa vielä seuraaviksi kuukausiksi joten aion vähän niin kuin pitää tukikohtaa sekä Helsingissä, että Lontoossa. Siinä siis nykytilanne näin lyhyesti. Kerron tarkemmin näistä Lontoo kuvioista myöhemmin sillä nyt on jotain ihan muuta tulossa.

Huomenna oon palaamassa nyt ekan kerran Suomeen sitten lähtöni. Suomessa en kerkiä viettämään kuin hikisen iltapäivän sillä jo keskiviikkoaamuna mun pitää olla TAAS Helsinki-Vantaalla. Tällä kertaa oon lähdössä nimittäin Turkkiin.

SailForGood-8

Kyllä. Turkkiin! Koko reissu jännittää siis ihan sikana sillä oon lähdössä sinne 10 enemmän tai vähemmän tuntemattoman ihmisen kanssa. Ennestään tunnen vain muutaman, mutta muuten jengi on itselle kutakuinkin ventovierasta. Kyseessä on siis Turkissa Lycian Way reitillä järjestettävä sisällöntuottajista koostuva pressimatka. Matkakumppanieni lisäksi vierasta on myös reissun sisältö. Lähestulkoon kokonaisuudessaan. Kyseessä on siis reissu, minne en omatoimisesti olisi varmasti koskaan lähtenyt ja se tästä tekeekin mitä mielenkiintoisinta.

KOSKA

  • En ole koskaan käynyt Turkissa (ellei Istanbulin lentokenttää lasketa).
  • En ole koskaan purjehtinut – reissaamme Turkissa purjehtien.
  • En ole koskaan matkustanut tuntemattomien ihmisten kanssa.
  • En ole koskaan juurikaan vaeltanut – reissu sisältää osaksi myös vaellusta.
  • En ole koskaan ollut pressimatkalla missä mun pitää ITSE toimia valokuvaajana! Mulla on siis aina ollut hovikuvaaja messissä, mutta nyt oon itsenäinen. KÄÄK. Tä viimeinen kohta siis jännittää eniten. Oon viimeiset viikot reenaillut kuvaamista aivan tuli perseen alla ja nyt on aika kohdata pelkoni. Ei auta kuin uskoa itseensä.

Hyppy tuntemattomaan ei itsessään ole vieras käsite itselleni alkuunkaan sillä reissaan muutenkin aina semi kevytkenkäisesti. Nyt kun reissu puolestaan sisältää huvin lisäksi myös vähän työtä niin jännityspisteet ovat korkealla.

Noh aattelinkin ottaa tän vähän tällaisena Viidakon Tähtöset henkisenä prokkiksena.

SailForGood-5

SailForGood-4

Oon muutenkin tapani mukaan myöhässä vähän kaiken suhteen ja sättäämiseltä ei olla tälläkään kertaa vältytty. Koska vaeltamis kokemus on itselläni nollassa niin varusteet uupuu myös sen johdosta. Pitää siis keretä vielä ostoksille! Lentomme Turkkiin lähtee Helsingistä eli toisin sanoen siis ajoitin tän Lontoon retken mitä epäloogisimpaan ajankohtaan.

Heräsin tossa viikko sitten siihen todellisuuteen, että apua, lippuni Suomeen on vielä ostamatta. Paniikissa siis äkkiä ostin Norwegianilta liput Helsinkiin. Sen jälkeen kun liput oli maksettu ja maksu vahvistettu niin tarkka nenäinen Hra. Lilja havaitsikin, että olinkin ostanut liput ihan pisin päijännettä ja päivät kusi lipuissa niin reisille kuin vaan voi kusta. Noh, ei auttanut kun ottaa kontaktia asiakaspalveluun.

Asiakaspalvelijan aksentista en sen enempää ymmärtänyt, mutta sen verta silti, että rahat olisi ilmeisesti palautettavissa. Kyseessä kun on halpalentoyhtiö ja en ostanut muutosturvaa niin nä mokat ei oikeen sovi kuvioon. Tässä sitä odotellaan, toistaiseksi ei vielä masseja tilillä ole näkynyt, mutta olen toiveikas. Tästä johtuen piti ostaa siis uudet liput. Tällä kertaa niin ikään paniikissa olin sätännyt itselleni liput, mihin ei kuulu matkalaukkua ja nyt tänä aamuna muistin vasta, että sellainenkin pitäisi tilata. Tänä aamuna tilaaminen oli tietenkin jo liian myöhäistä ja nyt jännitän huomenna Gatwickin lentokentällä tuplahinnalla, että saanhan rinkkani retkelle messiin.

Mikä mua vaivaa? Oonko oikeasti näin vajaa? Ihan niin kuin aikuisten oikeasti.

SailForGood-3

Fiilis on kaikesta huolimatta katossa ja odotan reissua jännityksestä huolimatta enemmän kuin innolla. Kehoni huutaa rusketusta ja uusi maa listalle on aina tervetullut. Turkkilainen ruoka on ehkä maailman parasta ja luonto mitä kauneinta. Tänään koitan opiskella vielä vähän kameran säätöjä ja i’m ready!

MIKÄ TÄ MATKA SIIS ON?

Niin no tä on erittäin olennainen kysymys. Oma suhteeni tähän kaikkeen lähti siis siitä, että bongasin viime vuoden lopulla Iltalehdestä sekä muista medioista kasapäin artikkeleita Aurinkomatkojen ex-toimarista Tuomo Meretniemestä sekä hänen perheestään, ketkä ovat vaimon sekä kolmen lapsen voimin lähdössä purjehtimaan kuudeksi (6!!!) vuodeksi ympäri maailmaa – yhteensä 75 maahan. Voin rehellisesti myöntää, että ekana prokkis herätti omassa päässäni lievää hämmennystä, mutta asiaan enemmän perehdyttyäni koko prokkis alkoi kuulostamaan koko ajan paremmalta.

SailForGood-7

Meretniemen purjehdus-projekti kantaa nimeä Sail For Good ja projektin tarkoituksena on kehittää digitaalinen oppimisympäristö, jonka avulla lapset ympäri maailmaa, syrjäisemmistäkin oloista voitaisiin saattaa normaalin koulutuksen piiriin. Projektin koehenkilönä toimivat Meretniemen perheen omat lapset, jotka matkan alkaessa ovat balttiarallaa kouluikäisiä.

Meitsin sähköpostissa alkoi tapahtumaan keväällä saadessani kutsun osallistua reissulle mukaan tutustumaan tähän prokkikseen. Mulla kun on tapana, että en vastaa mihinkään koskaan EI niin asiaa edes miettimättä päätin vastata, että TOTTA KAI! Kesä vilisi silmissä, aika on juossut sataa ja tuhatta ja nyt parin päivän päästä “tadaam” koittaakin lento. Jännä juttu oikeasti, että vajaa vuosi sitten ihmettelin tätä iltapäivälehdistä ja nyt meitsi sekä sekalainen jengi eri sisällöntuottajia lennätetään Meretniemien alukselle. Hurjaa.

SailForGood-6

Anyway, aluksi siis olin 6-vuoden purjehduksesta kolmen lapsen kanssa hyvinkin leuat auki, mutta, mitä enemmän tutkin taustoja, luin projektista ja hahmotin tilannetta niin olen aivan täysin tän puolella. Huomasin, että projektin tarkoitusperät kuvastavat omia arvojani kutakuinkin täydellisesti ja ylipäätään tässä maailmantilanteessa näin rohkeille ihmisille kuin Meretniemen perheelle löytyy ehdottomasti paikkansa. Iso yläpeukku, tämä on modernia ja edistyksellistä! Tähän pallolle tarvitaan rohkeita, erilaisia rajoja ja perinteitä rikkovia ihmisiä ja tästä perheestä löytyy potentiaalia ja asennetta PALJON. Siksi onkin myös mulle iso kunnia olla pienenä osana tätä hienoa projektia.

MÄÄRÄNPÄÄ?

Tarkoituksena on Sail For Good-projektiin tutustumisen lisäksi mennä tutustumaan Turkin epätavallisempiin matkakohteisiin. Nyt ei siis olla Alanyassa Suomibaarissa vaan kohteena on Lycian Way vaellusreitti. Kohteesta multa on turha kysyä enempää, sillä rehellisesti sanottuna en tiedä siitä vielä sen enempää itsekään. Itselle on ihan normaalia lähteä reissuun hoomoilasena sillä olen huomannut, että mitä vähemmän reissusta tiedän ja mitä vähemmän siltä odotan, sitä parempi siitä tulee.

Lisäksi ihmiset ovat paljon tiedustellut, että onko Turkkiin turvallista matkustaa sillä pakolaiskriisi on päällä ja Turkki on siinä ytimessä. Olen selvittänyt asiaa ja sainkin luotettavilta tahoilta vastauksen, että KYLLÄ. Turkkiin on täysin turvallista matkustaa, etenkin sinne minne me ollaan menossa.

SailForGood-2

Mun kroppa sekä mieli huutaa kokemuksia. Oon jo aivan into piukassa. Ilman mitään ennakko-odotuksia lähdenkin reissuun ja tiedän, että tästä tulee pakostakin ihan huikeeta, ainakin erilaista! Some huutaa koko reissun täyttä kurkkua joten käykääpä seuraamassa Instagramissa: @otto.lilja

MUKANA MESSISSÄ MUINA SISÄLLÖNTUOTTAJINA: Aamukahvilla, Blue Wings, Fitness Führer@juusohd, @kpunkka,Lapsiperheenmatkat, Sail for GoodTimoWilderness, Cocoa etsimässä ja Urbaani viidakkoseikkailijatar

KUVAT // JARI SALO

*Yhteistyössä reissumme kanssa toimii Turkin valtion matkailutoimisto & Turkish Airlines*

                  – OTTO – 

Share this story

COMMENTS Expand -
  1. Vuonna 2017 kävin itsekkin järjestetyllä vaellusretkellä. Olin alanyassa lomalla ja sieltä järjestettiin https://fi.alanyadailytrip.com/ alanyan ulkopuolella päivän vaellus vuorille ja alas. Oli kyllä koekmus siinä loppukesän helteillä tarpoa siellä vuorilla kosteassa ilmassa! Huh että sen jälkeen kyllä oli hapoilla paikat ja painava rinkka mukanakin.. 😀 Nyt ei ehkä kunto enään siihen riittäisi mutta haaveina olisi itsekkin mennä vielä joku kerta turkkiin vaeltamaan, ehkä vielä kauemmaksi koskemattomiin luontoihin! Hyvää kesänjatkoa!

  2. Mahtavaa reissua, seuraan innolla! Tykkään eritoten tuosta viidankon tähtösten asenteesta. Herra Liljalla ja mun Matteolla näyttää olevan samantyylisiä matkanvarausmaneereita, ei nuo päivät oo niin justiinsa….

    1. Loistavaa, että mulla on joku sielunveli tässä asiassa. Yksin nä taloudelliset morkkikset on vaan liian paljon kannettavaksi…:P reissusta tulee Salee mahtava!!

  3. Yes, Oton viihdematkajournalismia taas parhaimmillaan! =) En malta odottaa postauksia tältä teidän matkalta, on kyllä hyvin valittu reportteri, sinä ja sun lähtökohdat tekee tulevasta matkasta mulle (epäeräjormalle) hyvin samaistuttavan!

    Tää oli mulle terapeuttista luettavaa, kun olen juuri säätänyt täällä itse käyntsärieni kanssa ja tilannut ne vahingossa Amerikasta varmaankin noin kuusinkertaisella hinnalla, joten well! Joskus sitä on vaan niin monta juttua menossa, ettei ihan joka pikku yksityiskohtaa ehdi tutkimaan ;D

    Tuo Meretniemien tempaus on kyllä ihan huikea ja juuri kuten sanoit: tuollaisia ihmisiä tarvitaan tänne inspiroimaan ja hyvää tekeämään! Jes!

    1. Me ollaan vaan niin inhimillisiä Ulla. Meitsi valitettavan usein ehkä vähän liiankin. Noh ei auta. Parempi, että lompakko kärsii kuin, että oma itse. 😛 Tuetaan me sättääjät toisiamme. U made my day! :-))

ADD A COMMENT

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.