Iltaa. Varoitan jo etukäteen, että seuraava purkaus saattaa osakseen olla sekava, mutta jos luette sen loppuun saakka, niin ymmärrätte syyt ja seuraukset täysin. Ihana Amsterdamin city lomamme sai kerrakseen skandaalinomaisen käänteen ja takana onkin nyt elämäni tähän saakka ehkä absurdein, sekopäisin, uhkaavin sekä kutakuinkin shokeeraavin niin kutsuttu ”Mitä-Vittua”-vuorokausi jälkeen sitten syntymäni. Ja niin on myös koko ihanalla porukallamme johon tällä kertaa kuului Alex sekä ystäväni Ina & Eero.

Olen tottunut siihen, että tekevälle sattuu ja sekopäisistä sattumuksista ei ole ollut tähänkään saakka pulaa, etenkään kun matkustellaan. Yleensä kun jotain on silti sattunut ja tapahtunut niin pitkälti olen saanut syyttää siitä edes välillisesti itseäni. Toisin oli tällä kertaa.

Olen matkustanut paljon vaarallisissa maissa,  juossut mm. sähköpiiskaa karkuun Mombasan yössä, käynyt ghetoissa ympäri palloa, joutunut piiritetyksi Intialaisella juna-asemalla sekä ollut milloin missäkin riskialttiissa tilanteissa erilaisten riski-ihmisten kanssa. Siltikään mitään vastaavaa, mitä viime yönä meille tapahtui, en ole kerta kaikkiaan osannut odottaa edes deepeimmissä fantasioissani osuvan omalle kohdalleni. Amsterdamissa tapahtui jotain, mihin meistä ketään ei olisi kyennyt mitenkään vaikuttamaan, taikka etenkään varautumaan. Ei kerta kaikkiaan sitten millään järjen rajoissa pysyvällä tavalla.

Viimeisin iltamme sai siis sen maalaisen skandaalinomaisen käänteen, että kädet tärrää vieläkin. Nyt kun päästiin viimein takaisin Lontooseen turvaan pitkän ajomatkan sekä poliisikuulusteluiden jälkeen niin eikun siis asiaan. Nauttikaa.

Saimme jouluksi ystävämme Inan sekä Eeron Suomesta kyläilemään luoksemme Lontooseen. Ostimme Alexin kanssa koko jengille joululahjaksi roadtripin Amsterdamiin pariksi päiväksi. Kaiken piti olla täydellistä ja joten kuten olikin. Yhdistetty roadtrip sekä city break Amsterdamissa meni kutakuinkin alusta loppuun saakka hulvattoman letkeissä merkeissä kunnes koitti kohtalokas viimeinen iltamme.

Maanantai päivä meni Amsterdamin sokkeloisia katuja tallatessa ja ympäri ämpäri eksyessä. Pitkästä päivästä väsyneinä suuntasimme semi aikaisin itsellemme epätavanomaisesti hotellillemme chillailemaan, herkuttelemaan ja katsomaan telkkaria. Olimme bookanneet hotellin Amsterdamin keskustasta, omalla sisäänkäynnillä katutasosta. Kyseessä oli mitä sympaattisin kaninkolo edustaen ehkä persoonallisinta majoitusratkaisua, missä olen vähään aikaan majoittunut. Kerrassaan niin Amsterdamilaista kun Amsterdamissa voi vaan olla. Hotelli sijaitsi keskustassa, kanaalin kupeessa rauhallisen romanttisella, hyvin hyvin hiljaisella kadulla. Kadulla, millä ei oman järkeni mukaan olisi kuvitellut kärpäsenkään kuolevan. Kadulla, mikä vaikutti joka ainoalla tavalla täysin harmittomalta ja vaarattomalta. Kadulla, missä lasten leikkikeinu oli oveamme vastapäätä.

Ilta koitti, rennot vaatteet päälle, töllö pauhaamaan ja mukava asento alle. Makoilimme osa porukasta sängyllä, osa sohvalla. Töllössä pauhasi Teen Mom ja tilanne itsessään oli sillä hetkellä meille maailman normaalein ja turvallisin. Vastaavassa tilanteessa oli mahdotonta osata pelätä mitään vastaavaa mitä tuleman piti.

Sekunnin sadasosassa havahduimme yhtäkkiä tilanteeseen täysin puskista, jossa joku kokeilee ovemme kahvaa, paiskaa oven auki ja syöksyy täyttä häkää sisälle ase kädessä aggressiivisesti karjuen:

”THIS IS A ROBBERY MOTHERFUCKERS”

Näyttökuva 2015-12-29 kello 21.43.00

Toisessa sekunnin sadasosassa aggressiivinen mieshenkilö osoittaa meitä kohti suoraan aseella ja uhkaa ampua koko porukan paskaksi maahan ellemme suinkaan tottele käskyjä.

“GIVE ME ALL THE VALUABLE STUFF…FASTER FUCKERS OR I WILL SHOOT YOU EVERYONE”

En tiennyt, että olenko keskellä elokuvan kuvauksia vai mitä ihmettä täällä tapahtuu. Tapahtumasarja oli jotain niin epätodellista, että sitä ei vaan pysty järjellä käsittelemään taikka ylipäätään edes käsittämään vieläkään. Se tilanne, että joku tunkeutuu hotellihuoneeseesi eurooppalaisessa, turvalliseksi pidetyssä kaupungissa, turistikohteessa, aseen kanssa ja osoittaa pyssyä käytännössä suoraan pääkoppaan, on jotain, mikä riitelee koko tätä yhteiskuntaa vastaan missä elämme. Niin kuin WTF?

“MORE MONEY, MORE MONEY, ALL THE iPHONES, JEWELLERIES, EVERYTHING…”

Päässäni huusi vaan, että ”calm down, calm down”. Kaikki meistä meni ymmärrettävästi shokkiin, mutta kukaan ei hermostunut liikaa ja pysyimme koko ajan kasassa ja toimimaan kutakuinkin järkevästi. Tilanteen lopullista kestoa on täysin mahdotonta arvioida, mutta epäilisin, että asemiehen läsnäolo olisi keskuudessamme ollut arviolta 3 minuuttia.

Huoneessamme oli vain yksi pöytä, mikä toimi ainoana sopivana laskualustana. Tämän lisäksi pöydällä oli myös huoneen käytännöllisin latauspaikka ja näin ollen sopivasti elektroniikkaa siinä latauksessa. Tällä pöydällä oli lisäksi lompakoita, käteistä, 3 kännykkää latauksessa, kamera, koruja sekä iPad jne. Lisäksi pöytä oli ensimmäisenä vastassa huoneeseen tultaessa sisään.

Kutakuinkin kaikki meni.

Näyttökuva 2015-12-29 kello 21.43.18

Kun kaikki oli annettu, kävi asemies vielä aggressiivisemmaksi. Mikään ei riittänyt ja lisää oli saatava. Tilanteen uhkaavuutta sekä siitä muodostunutta pelkoa ja shokkitilaa en pysty korostamaan riittävästi. Voin sanoa, että ihan helvetin jäätävää. Sitä aina kelaa päässään, että vastaavissa tilanteissa toimii tietyllä tapaa, mutta voin muuten sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että eipä muuten toiminutkaan niin. Siinä kohtaa ykkös prioriteetti oli a.) Saada varas äkkiä pois ja b.) Pysyä hengissä.

Viimeisenä asemies huomasi pöydällä Alexin järjestelmäkameran. Rahojen, korujen sekä kännyköiden menetyksen pystyy vielä käsittelemään, mutta sen lisäksi, että kamera on tärkeä työväline, oli siellä sisällä myös matkamme kaikki kuvat sekä muistot.

En tiedä, että mitä ihmettä lopussa tapahtui, mutta joku ihmeellinen järki ja jäänviileys iski Alexiin kuin jääkuningattareen konsanaan. Matkakuvien menetys olisi ollut liikaa ja huusinkin Alexille, että ”OTA SE MUISTIKORTTI POIS”. Ja jollain ihmeen rauta handulla Alex sai kuin saikin seivattua muistikortin turvaan. Kuvat jäi, mutta käytännössä kaikki muu arvo-omaisuutemme lähti kävelemään.

Niin nopeasti kun kaikki alkoi niin kaikki myös lopulta päättyi. Varas katosi ase kourassa takaisin Amsterdamin yön pimeyteen ja perästä kuului vaan, että olkaa kaksi minuuttia hiljaa taikka saamme aseesta ohimoon. Tässä kohtaa me havahduimme tilanteeseen, että mitä vittua täällä tapahtuu. Menimme koko jengi aivan totaaliseen jälkishokkitilaan.

Ruokapöydällä oli latauksessa sekä mun. Eeron, että Inan iPhonet. Alexin iPhone puolestaan löytyi kuin ihmeenkaupalla sängystä ja saimmekin sillä muutaman minuutin totaalisen shokki-järkytyksen jälkeen soitettua poliisit paikalle. Ei mennyt kauaakaan kun 3 poliisipartiota saapui paikan päälle ja perässä paikallista mediaa uutiskamerat kourassa.

Näyttökuva 2015-12-29 kello 21.43.29

Siinä missä asiakaspalvelu oli olemattoman ala-arvoista koko Amsterdamissa, saimme poliiseilta sekä tutkijoilta osaksemme suorastaan ylimaltaisen hyvää kohtelua

Meidät kiikutettiin pikaisten tilannekuulusteluiden jälkeen ensimmäiselle poliisilaitokselle, mistä vajaa tunnin istuskelun jälkeen jatkoimme vielä toiselle asemalle. Yö menikin näppärästi lausuntoja antaessa sekä shokista toipumisessa kuulusteluissa. Voin sanoa, että ihmiselle ketä ei ole koskaan edes nähnyt tyyliin asetta on sen näkeminen parin sentin päässä omasta päästä karjuvan sekopään kädessä vähintäänkin hämmentävää.

Aseellinen tunkeutuminen ja ryöstö hotellihuoneesta Amsterdamissa on jotain täysin poikkeuksellista ja tätä ei todellakaan pitäisi tapahtua kenellekään. Se, mitä meille tapahtui on jotain täysin selittämätöntä. Se todennäköisyys, että itselle tulee vastaava tilanne eteen näin turvallisessa kaupungissa on prosentuaalisesti olematonta ja siksi tätä on vieläkin vaikea edes täysin sisäistää ja käsittää. Järkyttävintä tästä tekee sen, että emme olisi voineet vaikuttaa itse tähän millään muulla tavalla kuin pistää oven takalukkoon. Amsterdamin kaltaisessa piparkakkukaupungissa oven pitäminen lukossa samaan aikaan kun itse on sisällä katsomassa TV:tä tuntuu ylivarovaisen turhalta. Vielä kun osa jengistämme kävi illan aikana useasti ulkona vielä tupakalla, tuntui oven pitäminen jatkuvassa sisälukossa vielä entistäkin turhemmalta.

Meidän lisäksemme osansa järkytyksestä sai sekä poliisit, että myös hotellin omistaja ketä en voi suinkaan kiittää myötätunnosta ja avusta riittävästi. Aamulla uutinen olikin tavoittanut jo Hollannin eri uutissivustot.

LUE UUTINEN SEKÄ KATSO VIDEO TILANTEESTA TÄSTÄ!

Saavuimme äsken takaisin Lontooseen.  Ajomatka meni letkeästi, vähän jopa huvittavissakin meiningeissä tapahtuneesta huolimatta. Lompakot meni sekä kännykät, että kamerat, mutta ainakin meistä kaikki ovat kunnossa. Ainakin fyysisesti. Yksi kännykkä sentään jäi niin saatiin sentään navigoitua itsemme himaan, muuten olisi ollut vieläkin kusisempi homma. Luojan kiitos muuten läppärit jäivät kotiin, siinä kohtaa jos macbook olisi lähtenyt kävelemään niin meitsi olis hypännyt suorinta reittiä lähimpään kanaaliin pää edellä. Enää on turha jossitella, tästä opimme sen, että äärimmäinen varovaisuus turvallisissakin kohteissa on tarpeen. Tästä lähtien ovet pysyvät varmasti lukossa. Matkavakuutuksen merkitystä ei myöskään voi korostaa näissä tilanteissa riittävästi.

Sekopäiselle vuodelle saatiin vielä sekopäisempääkin sekopäisempi päätös. Nyt jo vähän tosin naurattaa. Siis vaan meidät voidaan ryöstää aseen kanssa hotellihuoneesta euroopalaisessa turvalliseksi pidetyssä turistipääkaupungissa. Vain meidät. Siis Miksi? Aina? Meille? Tapahtuu?

Aamen.

-OTTO- 

Ps.  Instagramissa @otto.lilja

Share this story

COMMENTS Expand -
  1. Materia on materiaa, menköön puhelinnumerot ja muistikortit puhelinten ja kameroiden mukana, kunhan henki säilyy! Tarpeeksi sekopäinen kaveri kun olisi ollut kyseessä, olis voinut käydä TODELLA huonosti, joten luojan kiitos ootte kunnossa, henkisiä traumoja lukuun ottamatta. Olen itsekin ollut asunnossa ryöstön aikaan Espanjassa asuessa, onneksi ei tarvinnut nähdä ryöstäjää/ryöstäjiä kasvotusten. Asunnon ulko-ovikin oli lukossa, muttei takalukossa. Jäätävä opetus siitä, että jos ovi on mahdollista laittaa takalukkoon, sitä kannattaa käyttää! Poliisi sitten seuraavana päivänä demonstroi kuinka simppeliä on tulla ulkoapäin luottokortilla sisään vaikka olisikin ovi lukossa. Tsemppiä ja parempaa uutta vuotta sulle Ottol

    1. Totta, sen tajuaa vasta näin jälkikäteen ja oikeastaan nyt kun tilanne on jo takana ja frendit ympärillä niin ei paljoa enää harmita, paitsi, että jatkossa kyllä muistan tehdä iCloudiin varmuuskopiot…

      Pitää olla todella kiitollinen koska oikeesti tossa ois voinut käydä pahasti. Teilläkin melkoinen keissi, nä ei oo todellakaan näitä odotettuja loma yllätyksiä. Kiitti paljon kommentista ja mahtavaa ja onnekasta UV:eetä myös sinne! 🙂

  2. HEIPPA POJAT! Tämähän on kuin Suoraan Jännitysromaanista-OMG! Onneksi Ei käynyt kuinkaan,paitsi tiet.arvotavaran menetys.Siitä huolimatta Parempaa Vuotta 2016 Teille Kaikille!!!!!!!!!!!!!!!!t.juha Nalle puh-twitter

    1. Ehkä vois pian alkaa kirjottamaan omaa dekkaria? Alkaa matskua olla jo ihan hyvin kasassa. 😀 Loistavaa UV:eetä myös sinne ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta!

  3. En voi ees kuvitella miten hirveä ja pelottava tilanne toi on ollut :O 🙁 HUHHUH mitä ihmiset voi oikeesti tehdä toisille… Sanat hävis kyllä tässäkin osotteessa ja sydän hakkaa kun kuvittelen tuon koko homman. Luojan kiitos työ itse ootte kuitenkin kunnossa eikä kukaan loukkaantunu fyysisesti! Mutta selvähän se on että tollasesta kokemuksesta jää henkinen jälki kenelle tahansa. Haleja teille kaikille <3

    1. Kiitos todella paljon Ida <3 Hullu juttu, mutta elämä jatkuu. Kai nä tälläiset HC-kokemukset kasvattaa. Nyt jo tosiaankin vähän jo naurattaa. Meidän tuuria.

      Loistavaa UV:tä sinne ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta. 🙂

      1. Huippua uutta vuotta sinnekin! 🙂 Toivottavasti säästytte tällasilta hc-sekkailuilta tänä vuonna! Eikä mitään haittaa että kesti vastata, yhtä juoksemista on elämä varmaan vähän jokaisella 😀

        1. Mäkin toivon! Pidä peukkuja Ida. 😉 Tä on tälläistä, mutta aiankin pysyy aivot kiireissä virkeänä.

  4. non H U H . Ihan käsittämättömissä tunnelmissa päättyy kyllä teidän vuotenne. Mulla tuli kerran hotellityöntekijä omilla avaimillaan huoneeseen Länsirannalla (Betlehemin Inter-Continental) – asia jonka hotelin johto väitti mahdottomaksi. Onneksi kaveri nukkui samassa huoneessa ja heräsi lopulta tilanteeseen. Vasta siinä vaiheessa uskoin itsekin etten kuvitellut koko episodia. En vieläkään mielellään ajattele, mikä kundin tarkoituksena vierailulleen oli…

    1. No huh huh, melkoista. Voin vaan myös kelata, että miltä tuo keissi on tuntunut. Maailma on hullu paikka, mutta pelolle ei saa antaa valtaa. Pitää vaan jatkaa normaalisti eteenpäin. Kokemusta rikkaampana, ainakaan ei tulevaisuudessa tunnu kinkkisemmätkään tilanteet enää niin pahoilta.

      Kiitti paljon kommentista, pahoittelut myöhäisestä vastauksesta ja mahtavaa UV:eetä sinne! 🙂

    1. Ryöstäjän tuntomerkit jne löytyy kaikki poliisi raporteista. Sen voin sanoa, että habituksesta päätellen mahdollisesti kovien huumeiden vaikutuksen alaisena.

      1. Blogin lukijoilla ei ole mahdollisuutta poliisiraporttien lukemiseen joten minäkin ihmettelen miksi et kerro juuri mitään tekijästä – onko uhkana R-kortin esiinliputus?

        1. Poliisi tutkii asiaa, ei lukijat. Jos oltaisiin Suomessa niin voisin ehkä kertoakin, mutta koska rikosmaa oli Amsterdam, ei tekijän tuntomerkit palvele ketään tai mitään muuta kuin lukijoiden uteliaisuutta. Uteliaisuutta en koe tässä kohtaa tarpeelliseksi ruokkia.

  5. Tsiisus, ihan sanattomaksi veti tää teksti. Aivan käsittämätöntä mutta onneksi ootte kunnossa ja hengissä! Luin tän hotellihuoneessa Milanossa ja tekipä mieli lyödä ovi saman tien itelläki lukkoon. Tsemppiä asian jälkikäsittelyyn ja parempaa vuoden alkua!

    1. Ouch, Voit vaan kelata kuinka kovat kuumotukset oli myös meillä pari seuraavaa yötä tästä. No mutta kai tä kasvattaa! Kiitti kommentista, pahoittelut myöhäisetä vastauksesta ja mahtavaa uutta vuotta! 🙂

    1. That’s true. Materian menetys on pieni paha tässä kuvioissa. Loppu hyvin kaikki hyvin. 🙂 Kiitti kommentista, pahoittelut myöhäisestä vastauksesta ja mahtavaa uutta vuotta!

  6. Huh mikä tarina! Oon todella onnellinen teidän puolesta, ettei käynyt pahemmin. Mulla on muutaman vuoden takaa sellainen kokemus damista, että joku yritti tulla meidän hotellihuoneeseen keskellä yötä, siinä onnistumatta. Luulen, että tulija oli ehkä vaan erehtynyt ovesta (?), humalassa tai pöllyssä, mutta ensiajatukseni oli “Millä välineellä puolustaudun jos tuo ovi aukenee”. Silloin totesin piikki käteisen tupeerauskamman olevan paras aseeni. Voin vain kuvitella millaisissa shokkitiloissa ootte olleet. Puhuminen auttaa, saa purkaa omia tuntoja. Tähän vielä lisättävä, että teksti iski kyllä aika lujaa meikäläiseen, matkustan nimittäin sunnuntaina Amsterdamiin ja viivyn siellä useamman viikon..

    Leppoisaa loppuvuotta ja hyvää alkavaa vuotta.

    1. Moikka Anna,

      kiitos todella paljon kommentista ja pahoittelut myöhästyneestä vastauksesta. Oli kyllä melkoista, itselläkin ensimmäinen fiilis oli, että nyt joku tulee väärästä ovesta sisään, mutta aika äkkiä sen tajusi, että nyt on kyllä aivan täysin toisenlainen todellisuus kyseessä. Ei tässä auta kuin korostaa varovaisuutta jatkossakin. Itse kun oon sen verta luottavainen niin tälläistä ei vaan osaisi kuvitella omalle kohdalleen.

      Onnekkaampaa reissua teille Damiin, nauti & mahtavaa UV:eetä! 🙂

  7. Olen itse asunut Amsterdamissa neljä vuotta ja pidän sitä todella turvallisena kaupunkina! Siksi tämä juttu järkyttääkin niin kovasti. Ensireaktioni oli todellakin WTF?!! Onneksi henki säästyi! Taisi olla kyseessä joku addikti, joka näki katutason asunnon helppona nakkina. Kamalaa joka tapauksessa!

    1. Vähän veikkaan itse, että addiktio vei miestä. Koska nälkä yleensä kasvaa syödessä niin mulla on vahva aavistus, että kaveri jää mahdollisesti myös kiinni. Ei olis voinut vastaavaa kyllä Damissa odottaa osuvan kohdalleen…

      Kiitos paljon kommentista, pahoittelut myöhäisestä vastauksesta ja mahtia UV:etä sinne! 🙂

    1. Aika äärimmäinen keissi tämä oli joka tavalla. En tahdo uskoa, että tä olisi arkipäivää missään Euroopassa.

    1. Nyt kun on tottunut jo ajatukseen, että iPhone jne sisältöineen lähti niin pitää olla tyytyväinen, että edes kuvat jäi. Tästä opin myös sen, että jatkossa pitää varmuuskopioida kännykkä…

      Kiitti paljon kommentista, pahoittelut myöhäisestä vastauksesta ja mahtavaa uutta vuotta!

    1. Siis todellinen “The Reissun Päätös”. Nyt alkaa kokemuspankki näyttämään jo melkoista plussaa. 😛

    1. Siis vastaavaa uhkaa en oo kokenut henkilökohtaisesti koskaan! Vielä kun aseen edessä on aseistamaton ihminen melko voimaton. Kokemusta vaan rikkaampana uuteen vuoteen, tätä on vaikea enää ohittaa. Kiitti paljon kommentista ja mahtavaa uutta vuotta! 🙂

  8. Huhhuh, kestää varmaan hetki ennen kuin tuon unohtaa! Oon itekin aina kokenut Damin ihan turvalliseksi. Toisaalta onhan siellä varmaan enemmän narkkeja kuin monessa muussa paikassa? Hyvä että pystyy jo vähän naurattamaankin, ja aikamoinen saavutus että saitte muistikortin talteen 🙂

    1. Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta ja mahtavaa uutta vuotta! 🙂 Omaan silmääni ei kyllä osunut sen enempää kuin muuallakaan, katukuva oli todella turvallisen oloista, mitä nyt baarikaduilla saattoi yöaikaan olla meininki snadisti kireämpää. Materian menetyksestä pääsee vakuutuksen kautta yli, mutta kuvien menetys olis ollut vähän kusisempi homma. Nyt naurattaa jo vähän enemmän…

  9. Ja vielä se pitää lisätä, että iphonen menetys on varmasti kamalaa! Myötätuntoa myös siitä. Onneksi saitte muistikortin kamerasta talteen ja Alexin puhelin jäi. (Täähän menee klassisesti näin, et eka huomio kiinnittyy siihen, et ihmiset on elossa ja sit ku on, niin aletaan murehtia materiaa…)

    1. Vielä kamalampaa siitä teki sen, että en ollut tietenkään tehnyt varmuuskopioita. Tästä tuli opittua nyt kantapään kautta ja paljon! 😀

  10. oo. äm. gee. Olen sanaton. Jotenkin tuntuu, että tuo tyyppi on seurannut teitä pidempään ja ottanut tarkoituksella teidät kohteekseen. Onneksi selvisitte säikähdyksellä, pahemminkin olis voinut tosiaan käydä. Kamat on varmasti mennyttä, mutta toivottavasti se Scheiße-kasa saadaan vielä kiinni.

    1. Kelattiin ihan samaa, tai sitten sattumanvaraisesti. Ei voi tietää. Toivon todella ja jotenkin mulla on vahva aavistus, että jää kiinni. Nälkä kasvaa monesti syödessä…ja ahneella on paskainen loppu. 😉

  11. Ei oo todellista! O_o Oon ihan kananlihalla. KARMAISEVAA! Luojan kiitos olette kunnossa! Mua aina jotenkin jo kylmää kun katson aseita poliiseilla niin voin vaan kuvitella miten hirveetä sitä on tuijottaa tollaisen tyypin kädessä omassa hotellihuoneessa!

    Onneksi te myös aina selviätte, vaikka teille sattuu! <3

    1. Samajama! Pyssyn edessä ihminen on melko voimaton. Onneks kaikki päättyi hyvin. Parempaa uutta vuotta meille ja loistavaa uutta vuotta Ulla! <3

    1. Siis sanoppa muuta, en voi vieläkään hiffata! Parempaa uutta vuotta Kiitos!

      Kiitos kommentista Lotta. 🙂

    1. Siis miks aina! Tä oli kyl niin HC keissi, että pyörryttää. Tilaan onnekkaampaa vuoden alkua itselleni!

      Kiitti kommentista ja huikeeta UV:eetä Jerry! 🙂

      1. It’s the energies, man :P. Ehkä kaipaat tietämättäsi vaarallisia tilanteita :). Taisit kuitenkin saada sellaista nyt ihan tarpeeksi.

        Kiitos, sitä samaa! Toivotaan, että tää vuosi on teille hieman rauhallisempi tuon vaarallisuuden suhteen :).

        1. Ehkä? Nyt on kyllä jännitys varastot täytetty vähäks aikaa. Ootan ihan innolla jo, että pääsen taas tavallisen tylsään arkeen takaisin kiinni. 😀

    1. Jep, huh huh ja huh! Melko epätodellista. 🙁 Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, toivottavasti oli huikee UV. 🙂

ADD A COMMENT

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.