Featured Iso-Britannia Lontoo Ulkosuomalaisuus

Mitkä asiat ovat Isossa-Britanniassa paremmin kuin Suomessa?

Suomen ja milloin minkäkin asuinmaan vertailu on mehukasta puuhaa. Vietän tässä kuussa jo 6-vuotista taivalta Iso-Britanniassa, tässä kaikkien tuntemassa, eriskummallisen moniulotteisessa saarivaltiossa, joka herättää tunteita suuntaan, jos toiseenkin. Oikeutankin nyt itselleni erityisen hyvän syyn pistää faktat tiskiin ja kertoa oman kantani siihen, että missä kaikessa Britannia peittoaa Suomen näin kuuden vuoden kokemuksen perusteella.

Disclaimer: Puhun luonnollisesti vahvasta Lontoo-näkökulmasta, sillä vaikka olen täällä paljon reissannut, arkikosketus löytyy pääasiassa pääkaupungista. Lontoo-elämääni pääset muuten seuraamaan Instagramissa nimimerkillä @otto.lilja.

Ilman sen syvempiä saatetekstejä laitetaan lista käyntiin.

Iso-Britannia on moniäänisen Euroopan kosmopoliitein pääty!

…vaikka ’brexiterit’ eivät sitä arvostaneetkaan. Merkittävin ero Suomen ja Britannian välillä on saarivaltion verraton monikulttuurisuus. Heti kun astuu Heathrow’n lentokentälle, ei jää varmasti kenellekään epäselväksi, että nyt ollaan maailman värikkäimmässä keskipisteessä. Kosmopopoliitiudessa Suomi kalpenee Iso-Britannian rinnalla 100–0 ja tämä näkyy erityisesti maan tuhat vuotisessa pääkaupunki Lontoossa, joka kiistatta on ehkä maailman sykkivin sulatusuuni mitä tulee monikulttuurisuuteen. Vaikka Suomi onneksi kansainvälistyy koko ajan, on näitä kahta edes hankala verrata toisiinsa, mutta teenpä sen silti.

Mutta mikä kosmopoliittisuudesta tekee niin mahtavaa? No kaikki! Moniääninen ja värikäs katukuva on nimittäin jotain aivan verratonta sillä, se näkyy jokaisella elämän osa-alueella aina mitä tulee muotiin, ruokaan, tyyleihin, kieliin, musiikkiin, taiteeseen, arkkitehtuuriin, uskontoihin, kirjallisuuteen – ihan kaikkeen. Parasta on myös se, että Lontoossa pääset yhden metrolinjan eli tuben varrella reissaamaan esim. Balkanista Bangladeshiin, Puolasta Itä-Aasiaan ja sieltä Jerusalemin kautta The Crowniin ja Made in Chelseaan, eikä maasta tarvitse edes poistua. Mikä ikinä viba sinä päivänä on, täältä se löytyy.

Kerran kun olet tottunut näin monenkirjavaan ympäristöön, on se rehellisesti sanottuna enää todella hankala kuvitella asuvansa maassa missä meininki on homogeenisempää. Ja vaikka Lontoo onkin maan värikkäin keskipiste, ei ympäröivä saarivaltio todellakaan kylmäksi jätä. <3

Raha & hintataso

Jopa Lontoon hintataso on mielestäni miellyttävä erityisesti, jos olet lapseton pariskunta ja olet päässyt etenemään entry-level palkkauksesta ylöspäin. Vaikka Suomi onkin hyvinvointivaltioiden kärkeä, on hintataso palkkatasoon nähden aikas korkea, erityisesti mitä tulee palveluihin, kulttuuriin, ruokaan ja ulkona käyntiin. Eräällä suomivisiitillä meinasi hampaat tippua suusta kuin viinipullo, joka Lontoossa kustantaisi max 25 euroa, maksoi tässä kyseisessä helsinkiläisessä kuppilassa 70 euroa. Kaiken kukkuraksi pullo piti hakea vielä tiskiltä itse, eikä jonoltakaan vältytty. Tämä ei ole mielestäni millään tasolla perusteltua vaan lähinnä sattuu, mutta minkä teet, kun on jano.

Ylikalliissa viinipullossa on myös yksi perustavanlaatuinen ongelma, nimittäin se, että viinin juomisen nautinto kaveriporukassa kärsii, kun sitä pitää hörppiä ikään kuin varoen, ettei nyt vaan lopu kesken ja kuka sen uudenkin pullon sitten hakee? Lontoo-pesun saaneena en osaa tähän geimiin lähteä mukaan vaan annan palaa ja lompakko saa luvan itkeä myöhemmin. En nimittäin tiedä mitään surullisempaa kuin yksi viinipullo.

Lontoon hintataso on hyvin erilainen mitä muualla maassa, mutta siitäkin huolimatta palveluiden käyttäminen on hinnan puolesta Suomea edukkaampaa, kun edes vähän ymmärtää kaupungin aakkosia ja tietää mitä tekee. Lontoossa voit käydä afterworkeilla tai dinnerillä hyvällä omallatunnolla useamman kerran viikossa ilman että sattuu. Lontoon ulkopuolella voi päästä nauttimaan paikoin jopa edullisuudesta. Sen lisäksi täällä voin käyttää vaatteeni pesulassa, palkata siivoojan, ajella takseilla ja matkustella aktiivisesti, puhumuttakaan kulttuuririennoista.

On totta, että esim. asumiskustannukset, julkinen liikenne ja osa julkisista käyttökustannuksista ovat Suomeen verrattuna korkeita, mutta vaihtoehtoja löytyy myös runsaasti enemmän. Enempää asiaan kantaa ottamatta olen tietoinen tosin, että lapsen kasvattaminen saarivaltiossa on erittäin kallista. On myös totta, että Briteissä ‘entry-level’ palkat ovat alhaisia, mutta kun ura siitä urkenee, mikä yleensä tapahtuu nopeasti, on tienaamiskapasiteetti myös alasta riippuen Suomea valovuosia edellä – erityisesti kaupungeissa. Vaikka kilpailua on huomattavasti enemmän niin on myös volyymia sekä maksavia asiakkaitakin. 

Britanniassa tuomitaan vähemmän, eikä elämään suhtauduta yhtä vakavasti – avoimuus kunniaan!

Trigger warning! Suomalainen asenneilmapiiri on mielestäni Britanniaan verrattuna paikoin hyvinkin tuomitseva ja ehdoton, sekä vähän turhan vakava, erityisesti mitä tulee muiden tekemisiin, vieraisiin ihmisiin ja elämään oman kuplan ulkopuolella. Briteissä on tietyt kohteliaisuusmaneerit ja small talk kuuluu asiaan. Täällä ollaan muutenkin hyvin avoimia ihan ketä tahansa kohtaan, vaikka monesti se onkin vain kohteliaisuutta, mutta silti. Suomessa on taas monesti aistittavissa tuomitsevampaa ilmapiiriä oli kyseessä sitten toisen ihmisen elämäntyyli tai elintavat, ruokavalio, kauneusihanteet, asumistyyli, pukeutuminen, matkustelu, uskonto, poliittinen suuntaus, harrastukset, urahaaveet, lapset, perhe, parisuhdestatus, raha tai oikeastaan ihan mikä tahansa. Suomi ei suikaan ole se helpoin alusta tehdä asioita eri tavalla.

Asioihin ja elämään suhtaudutaan usein hyvin syvällä vakavuudella ja kaikki on monesti totisinta totta, mikä tietysti on paikoin tärkeää, mutta toisinaan vähempikin riittäisi, tai edes se, että pystytään tarkastelemaan myös sitä omaa viiteryhmää kriittisesti ja analyyttisesti sekä tuomaan arkipäiväiseen elämään naurua sekä tervettä rentoutta. Itseäni häiritsee myös Britanniaan verrattuna se, että elämää eletään viikonpäivien ja vuodenaikojen mukaan, vaikka elämä on tässä ja nyt!

Tämä kuuluu sarjassamme ilmiöön mitä on hankala käsittää vasta kun olet ollut hyvän ajan pois Suomesta, mutta mitä olen useiden ulkosuomalaisten kanssa tästä jutellut niin en ole kokemuksen kanssa yksin.

Nautin aivan suunnattoman paljon brittiläisestä rentoudesta, avoimuudesta ja elämän makuisesta elämästä oli sitten toukokuinen tiistai tai marraskuinen sunnuntai. Asiat eivät ole niin vakavia ja ihminen saa epäonnistua tai olla toisinaan vähän sinne päin, mutta who cares – elämä jatkuu. There’s always time for a good laugh and a good drink! Terveelle boheemisuudelle on tilaa ja voit olla aika pitkälti juuri sitä mitä olet ilman, että siitä tehdään ongelma tai ketään ylipäätään kiinnostaa. Yksilönvapaus on täällä kunniassa.

Briteissä elämää ei oteta turhan vakavasti ja se sopii erityisen hyvin kaltaiselleni vapaasielulle. Mummoutumisen ei tarvitse tapahtua 30v syntymäpäivänä ja vielä yhdeksänkymppisenä voit olla aivan täysillä elämässä mukana, käyttää napapaitaa tai kiskoja drinkkejä Ibizalla joku sähäkkä leopardikaftaani päällä, jos siltä tuntuu. Pääosin täällä meininki on se, että saat olla juuri se ketä haluat and nobody gives af.

Suomessa ”computer says no” (period)

Äskeisestä päästäänkin hyvänä aasinsiltana seuraavaan: Briteissä voi sääntöjen suhteen olla tarvittaessa luova ja virkamiestenkin kanssa kommunikoida ihan rennosti. Suomessa en voi valitettavasti todeta samaa. Matkustin hiljattain Helsingistä Turkuun junalla ja samassa vaunussa joku onneton oli päätynyt kyytiin ilman lippua. Konduktööri tuttuun tapaan tuli ja se tapa ja se ilkeä tyyli millä tämä nöyryytti liputonta matkustajaa kovaan ääneen, oli mielestäni paitsi törkeää, myös hämmentävää, mutta myös kuvaavaa, sillä kuten tykkään sanoa, Suomessa usein “computer says no”. Ja mikä surullisinta, tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta kun törmäsin vastaavaan. En luonnollisesti tue tai kannusta ketään matkustamaan pummilla, mutta c’moon. Tässäkin kohtaa olisi voitu antaa vain sakko käteen tai lähimaksu eteen ja move on. Ymmärrän, että säännöt ovat sääntöjä, mutta mihin jäi inhimillisyys? Konduktööri suhtautui tapaukseen kuin kyseessä olisi omat rahat olleet kyseessä ja päälle vielä julkinen nöyryytys.  En ymmärrä. Muutenkin koen, että Suomessa on vallassa tietynlainen auktoriteettien ja virkamiesten pelko, joka toki pitää yhteiskunnan kasassa, mutta ei se elämästä kyllä yhtään sen mukavampaa tee, vaikka toisinkin voisi olla.

Briteissä itseäni ei pelota soittaa pankkiin tai verottajalle vaikka se hieman hävettääkin, sillä yleensä asioista selviää puhumalla ja terveelle inhimillisyydelle ja luovuudelle on tilaa. Vaikka täällä rakastetaan julistaa sääntöjä, voi niiden noudattamisessa totella tervettä järkeä. Täällä ei myöskään ole kovin iso ongelma katsoa toisinaan asioita läpi sormien, sillä ihmisiä me kaikki ja aina on olemassa se ”mutta”.

Uramahdollisuudet

Britannia on vähän kuin Euroopan oma Amerikka – kaikki on mahdollista, erityisesti uran saralla, jos vaan olet valmis tekemään hommia, sekä tervettä joustoa löytyy. Tienaamispotentiaalia riittää ja pisteet myös erittäin kehittyneestä freelancer / self-employed-kulttuurista. Näin yrittäjänä verotus on myös hyvin selkeä ja mutkaton. Se mihin voit täällä päätyä tai kenen kanssa tekemään töitä on jotain mistä Suomessa voidaan vaan haaveilla. 

Hammaslääkäripalvelut

Ihmettelen vieläkin, että miten on mahdollista saada hammaslääkäriaika seuraavalle päivälle julkiselta ja hintaakin tulee vain reilu £20? Olen käynyt omalla hammaslääkärillä jo neljä vuotta ja counting!

Kotiinkuljetuskulttuuri ja kaikki on saatavilla 24/7 ilman rajoituksia

Olin jo unohtanut Suomessa käydessä, että miltä tuntuu kun klo 03:00 AM ei saa ostettua ruokakaupasta viiniä. Tai sitä, että ruuan kotiin tilaaminen hankaloituu huomattavasti X-ajan jälkeen, tai jos tilaan jotain niin se saattaa saapua vasta viikon päästä huomisen sijaan (!) ja siitä pitää maksaa vielä maltaita. Kotiinkuljetuskulttuuri on Iso-Britanniassa kultaa – sen nopeus, edullisuus ja monipuolisuus tekee elämästä vaan helpompaa. Pisteet myös kotiin siitä, että esim. laadukkaan punaviinipullon saat ostettua ravintolaillan jälkeen joko ravintolasta kotiin tai esim. lähikiskasta, vaikka kello onkin jo reippaasti yli keskiyön ja kaiken kukkuraksi on sunnuntai! Kaikkea on saatavilla koko ajan. Tämä on myös yksi arjen elementti mistä on todella vaikea luopua. Kun olet kerran saanut maistaa sitä, että kaikki on ”on your doorstep”, on siitä jälleen kovin vaikea hypätä takaisin.

Maisemat & monipuolisuus on vertaansa vailla!

Britannia on lopulta aika pieni saari(ryhmä), mutta mitä kaikkea täältä löytyykään. Maailman sykkivimpiä suurkaupunkeja, järvilaaksoja, vuoristoa, kumpuilevaa maalaismaisemaa, hippikommuuneja, jättifestareita, viinitiloja, siiderifarmeja, panimoita, ronskia rouheutta, lähiöitä, superjulkkiksia, kuninkaallisia, eeppisiä luonnonihmeitä, valkoisia hiekkarantoja ja ties mitä. Vieläpä suhteellisen saavutettavissa pääkaupunki Lontoosta.

Suomalainen luonto on kaunista ja puhdasta, mutta oma sielunmaisemani löytyy englantilaiselta maaseudulta. Turun Saaristo, Lappi ja Itä-Suomi kuuluvat omiin suosikkeihini. Pisteet erityisesti Saimaalle, mutta yksi ongelma mikä mielestäni tulee Suomen matkailussa vastaan, on sen saavutettavuus, hintataso ja lyhyt sesonki. Briteissä kotimaanmatkailua ei voi kutsua aina välttämättä edulliseksi, mutta rahoille löytyy vastinetta, valinnanvaraa riittää ja mikä parasta, maisemat muuttuvat jo muutaman mailin säteellä tiheästi unohtamatta suomalaisittain miellyttävää ilmastoa, joka pysyy mukavana lähes ympärivuoden.

Iso-Britanniassa lyhytkin automatka voi tuntua elämää suuremmalta seikkailulta, ja toisinaan ei tarvitse poistua edes Lontoosta, sillä täällä jo kaupunginosien välilläkin on valtavia eroja niin kulttuurisesti, visuaalisesti kuin myös vehreydenkin puolesta. Turismi on Britanniassa hyvin kehittynyttä ja pandemia-aika on ‘saycation’-boomin kautta vaan boostannut sitä. Menit täällä sitten oikeastaan ihan minne tahansa, joka paikasta löytyy jotain. 

Tiesitkö muuten, että Lontoo on oikeastaan metsä? Niin paljon vehreyttä ja puistoalueita täältä löytyy. Pisteet vielä Richmondin peuroille ja kaikkialla oleville palmuille.  

Kirjoitin muuten hiljattain laajan postauksen Britanniasta matkailumaana ja jaoin samalla parhaat tärpit! 🙂

Tekemisen loputon määrä läpi vuoden – myös ilmaiseksi

Vielä loppuun. Edes syksyn pimenevissä illoissa ei suinkaan tarvitse vajota kaamokseen vaan tekemistä riittää läpi vuoden sesongista riippumatta. Musikaaleja, teattereita, keikkoja, kabareeta ja muuta kulttuuria sekä pubivisoja ja ties mitä. Elokuvatkin saavat ensi-illat usein täällä, puhumattakaan maailmantähtien keikoista. Tekemistä riittää jokaiselle lompakolle ja mielenmaisemalle. Iso osa Lontoon museoista on vieläpä ilmaisia. Muutenkaan viikonpäivillä ei ole täällä niin kamalasti väliä, vaan jokainen päivä on täydellinen päivä tehdä jotain kivaa.

Ihana Britannia, mutta kuten me kaikki tiedetään, on tämä saari kaukana täydellisyydestä, mutta ehkä juuri se tekeekin tästä niin charmikkaan ja kiehtovan sekä viihtyisän paikan asua, sillä se haastaa myös omaa taipumusta perfektionismiin ja siihen, että pitää näyttää erityisesti täydelliseltä muiden silmissä. Täällä sovit massaan juuri sellaisena kun olet. Lohdutukseksi vielä, en suinkaan sano, että Suomi olisi aivan jostain nimittäin synnyinmaani peittoaa Britannian hyvinkin monessa asiassa. Tasapuolisuuden ja solidaarisuuden nimissä, jottei tästä kirjoituksesta tulisi aivan hillitön martooni, listataan Suomen vahvuudet seuraavassa osassa.

Kuulemiin!

x Otto


Ps. Seuraa Lontoo-elämää Instagramista @otto.lilja nimimerkin takaa!

You Might Also Like

7 Comments

  • Reply
    Marika / Matkalla Missä Milloinkin
    syyskuu 16, 2021 at 5:23 pm

    Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa osaa. Lontoo kuulostaa varsin rennolta ja suvaitsevalta paikalta asua. Nuorenpana suunnittelin asuvani ulkomailla, mutta ajan myötä tämä haave hiipui ja nykyään en haluaisi muuttaa Suomesta pois. Ja rakastan Suomen säätä, mm. sitä, että talviaikaan pääsen helposti kotoa hiihtoladuille.

    • Reply
      Otto Lilja
      syyskuu 17, 2021 at 4:15 pm

      Sitä Lontoo kyllä on! 🙂 Sääpositiviisuus on parasta ja nimenomaan se, että satoi tai paistoi niin aina on hyvää sää tehdä jotain. Musta se on ihailtavaa ja itse kanssa noudatan juuri sitä filosofiaa!

  • Reply
    Katariina / Ekomatkaajat.fi
    syyskuu 17, 2021 at 6:22 pm

    Mielenkiintoisia näkökulmia! Ulkomailla asuneena, tosin eri paikoissa, voin samaistua moneen kohtaan. Esimerkiksi juuri palveluiden ja elämysten hinnat sekä niiden saatavuus milloin vaan, ovat niitä juttuja, joita arvostan todella paljon ulkomailla. Ja toisaalta aina Suomeen palatessa kestää hetken sopeutua. Mutta toki Suomestakin kaipaa tiettyjä asioita, silloin kun on pidemmän aikaa muualla 🙂

    • Reply
      Otto Lilja
      syyskuu 17, 2021 at 8:43 pm

      Kiitos paljon kommentista! Suomessa koko rahapuhe kuulostaa jo aika erilaiselta just sen takia, että moni asia mitä esim. täällä pitää itsestäänselvyytenä on siellä hyväosaisten herkkua. Mutta vastapainoksi moni asia on niin luksusta Suomessa ihan jo ruokakaupoista ja ruuan laadusta lähtien <3 En Suomen vierailuilla varmaan muuta tekisikään kun hengailisin marketeissa. 😀

  • Reply
    Annika -Tarinoita Maailmalta
    syyskuu 19, 2021 at 11:12 am

    Täyttä asiaa! Nyökyttelin koko postauksen ajan 😄 Juuri tällaisten asioiden takia en voisi ikinä kuvitella palaavani Suomeen asumaan ja verrattain lyhyemmätkin reissut siellä alkaa lopulta ahdistamaan.
    Itse lisäisin näihin vielä sen, että Briteissä / ulkomailla ei ole mitään odotuksia kenenkään käyttäytymisestä ja voi olla ihan oma itsensä, ilman että kukaan tietää kenenkä lapsia sitä ollaan ja just tuo mitä sanoinkin, asenne on who cares! Suomessa se on päinvastainen, mitä ne muutkin nyt ajattelee… 😉
    Jep, Britannia houkuttelee edelleen, vaikka Kanadassa on käymässä oltu jo 10 vuotta 😁

    • Reply
      Otto Lilja
      syyskuu 21, 2021 at 9:03 pm

      Samalla aaltopiteella ollaan! 🙂 Ja siis aivan mainio lisäys – pitää niin täysin paikkaansa – asenne is everything!!

  • Reply
    Juha
    syyskuu 24, 2021 at 2:25 am

    En oo kyllä koskaan maksanut 70e viinipullosta Suomessa (paitsi Michelin ravintolassa). Yleensä viinipullon saa 20-30€ raflassa. Suomi on myös enemmän ulkonasyömisen kannalta lounaskultuuri maa: lounaat on edullisia verrattuna illallisiin ja tasokkaita (halvempaa kuin esim. Espanjan menu del diat). Voit syödä 20-30€ paljo tasokkaamman lounaan kuin Nyc:ssä Helsingissä.

Vastaa käyttäjälle Marika / Matkalla Missä Milloinkin Cancel Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.