“Life in Riyadh is very different from London, but not as different you might think,” kuvaili opiskelukaverini aikoinaan elämäänsä Saudi-Arabiassa. Siinä missä median maalaama kuva Saudi-Arabiasta keskittyy lähes yksinomaan ongelmiin, ovat tuntemani paikalliset kannustaneet ennakkoluulottomasti vierailemaan maassa ja tekemään omat johtopäätöksensä. Fine, kunhan aika reissulle on sopiva!

Saudi-Arabiaa on verhonnut mystisyyden viitta. Vasta vuonna 2019 kunnolla turismille avautunut öljyllä kullattu kuningaskunta tunnetaan mediassa äärikonservatiivisena, sharia-lakia tarkasti noudattavana autoritaarisena maana, missä sorretaan naisten, seksuaalivähemmistöjen ja siirtotyöntekijöiden ihmisarvoa. Siinä missä Saudi-Arabian kansainvälinen brändi on länsimaalaisesta kotisohvalta käsin tarkasteltuna hyvinkin kiistanalainen, saa kuva lisää sävyjä keskusteluissa paikallisten kanssa. He ovat maastaan - sen kyseenalaisuuksista huolimatta -  hyvinkin ylpeitä. Tasoja ja totuuksia kun löytyy myös täältä yhtä monta kuin on ihmisiä. 

Yksi Lontoossa asumisen ja erityisesti opiskelun parhaista hyödyistä on ollut ystävystyminen erilaisten ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Mikään kirja, dokumentti tai TikTok -tili ei korvaa henkilökohtaista pääsyä suljettujen maiden kansalaisten mielenmaisemaan. Maailmasta on tullut näiden keskustelujen ansiosta aiempaa paljon loogisempi ja inhimillisempi paikka. Kun verho meille länsimaalaisille ristiriitaisina näyttäytvyvien maiden paikalliseen todellisuuteen on avautunut edes hieman, ovat monet  konseptit, kuten matkailuboikotti, alkaneet tuntua lähinnä vieraannuttavalta ajatukselta. Harvemmin maat asukkaineen ovat yhtä kuin heidän päättäjänsä ja näiden säätämät lait.

Erityisesti saudinaisiin tutustuessani on silmiini pistänyt jännittävä ero siinä, miten paljon heidän julkinen todellisuutensa ja sosiaalisen median maailma eroavat toisistaan. Päästyäni yksityisten Instagram-tilien seuraajaksi on vastassani monesti ollut maailma, joka näyttää itselle hyvinkin samaistuttavalta. Tiedostan toki, että omat usein Euroopassa koulutetut ja kesänsä Välimeren lomakohteissa viettäneet linkkini kuuluvat maan liberaaliin siipeen tai ovat lähellä sitä. Tästä tosiasiasta huolimatta julkisen ja käytännön tason mielikuvien välillä on vallinnut vahva ristiriita, joka on saanut minut kiinnostumaan maasta vielä entisestäänkin enemmän.

Ensimmäinen reissuni tuli ajankohtaiseksi viimein tänä syksynä. Puhtaan lomamatkan sijasta kyseessä oli kenttämatka. Puolisoni tuotantoyhtiö on syksyllä avannut toimiston Kairoon, josta käsin hallinnoidaan nykyisin MENA-alueen toimintoja. Saudi-Arabia alueen megadynaamisena taloutena ja nousevana mahtina vaatii ruohonjuuritason tutustumista, ja ennen kuin maahan voi lähettää  kuvausryhmiä, pitää tuottajan tutustua kohteeseen omakohtaisesti. Matkat, joilla on selkeä ammatillinen tavoite, ovat yleensäkin paras tapa tutustua kohteeseen. 

Lähipiiri oli ymmärrettävistä syistä kauhusta kankeana ennen matkaamme Saudi-Arabiaan. Nopea suomenkielinen googletus ei tarjoa montaakaan matkailuun keskittynyttä artikkelia. Sen sijaan julkiset teloitukset, imagopesu ja ihmisoikeusrikkomukset dominoivat Googlen hakutuloksia ja eteen tulevia otsikoita. Miespari yhdessä Saudi-Arabiassa kuulostaa varmasti ensituntumalla vähintäänkin arveluttavalta ajatukselta - maatahan ei varsinaisesti tunneta seksuaalivähemmistöjen keskuudessa kaikkein vetovoimaisimpana vierailukohteena. 

Orastava kauhuntunne hiipi mieleeni tuttujen lähettäessä teloitusvaroituksia, uutisia vangitsemisen uhista ja mitä mielikuvituksellisimpia manifestaatioita siitä, että olemme vaarassa. Tilanne äityi ennen matkaa niin herkäksi, että poistin paniikissa kaikki vähänkin arveluttaviksi tulkittavat äänikirjani, selaushistoriani, sovellukseni ja jopa yhteiskuvamme somesta. Poistinpa läppäristäni jopa sateenkaaritarran. Halusin minimoida kaikki uhat, että joku ottaa kiinni lentokentällä ja nappaa vapaamielisen hedonistielämäni syvempään tarkasteluun ja näkisi minut potentiaalisena toisinajattelijana. Mielenrauhaa toi matkassa mukana ollut maassa aiemmin asunut ja työskennellyt kollega, joka ymmärsi maan aakkosia paremmin kuin me. 

Luonnollisesti kaiken tämän jälkeen vähintä, mitä pystyimme tekemään oli varata hotellihuone, jossa on kaksi sänkyä. Mielessäni kävi myös kahden huoneen vaihtoehto, mutta toisaalta pikku pragmaatikko takaraivossa muistutti, että pelissä tarvitaan myös kohtuutta. Pappi ei todellakaan ollut kyydissä ensimmäistä kertaa. Olen myös aina kokenut vetoa kohteisiin, minne teoriassa en ole voimassa olevan lainsäädännön puolesta tervetullut. Muutenkin olen ajanut  itseäni jännittäviin, mukavuusalueita suorastaan hylkiviin tilanteisiin. Viimeistään asuessani yksin brasilialaisessa pikkukaupungissa keskellä ei mitään ja työskennellessäni paikallisessa vankilassa jengiläisten ja muiden astetta brutaalimpiin tekoihin syyllistyneiden vankien kanssa, en ole juurikaan osannut hätkähtää enää mistään. 

Saudi-Arabia oli silti jollain tavalla poikkeus: maata ympäröi saatavilla olevan päivitetyn informaation puute sekä tietynlainen kontrolloimattomuus. Siinä missä monessa muussa kiistanalaisessa kohteessa pääsee pälkähästä erinäisillä neuvottelutaktiikoilla (lahjonta, hyvävelikauppa ja mielikuvitus), Saudi-Arabiassa tiesin, että keinoja on vähemmän, mikäli ajaudun ongelmiin. Selkeä konfliktin aiheuttama pelko olisi ollut vielä ymmärrettävissä, mutta kun se laiton asia olen minä itse, puhumattakaan me yhdessä, oli pelonsekaisen jännityksen tunne aika abstrakti. Ei siis lopulta auttanut kuin olla ennemmin ‘safe than sorry’, mennä teinivuosien jälkeen takaisin “kaappiin” ja ottaa nokka kohti tuntematonta. 

Viime vuosien lakimuutokset

Saudi-Arabia on avautunut viime vuosina merkittävästi matkailulle. Muutoksen taustalla on ollut maan alulle panema Vision 2030 -hanke, jonka tavoitteena on monipuolistaa maan taloutta ja vähentää riippuvuutta öljystä. Tämä strategia on johtanut useisiin turismia edistäviin hankkeisiin, kuten matkailijoille myönnettäviin uusien e-viisumien käyttöönottoon ja eri turistikohteiden kehittämiseen. Ennen vuotta 2019 maahan pääsi kyllä matkustamaan, mutta prosessi oli mutkikas.

Lainsäädännön osalta Saudi-Arabia on tehnyt viime vuosina huomattavia muutoksia, jotka vaikuttavat sekä paikallisiin asukkaisiin että maahan saapuviin  matkailijoihin. Erityisesti naisten oikeuksia on laajennettu. Naiset voivatkin liikkua ilman miespuolisen holhoojan lupaa ja läsnäoloa. Nykyään heillä on myös lupa ajaa autoa. Avioliittotodistusta ei enää kysellä etenkään matkailukohteissa. Myös pukeutuminen on vapautunut, kuten myös oikeus valita, miten vapaa-ajalla voi olla ja kenen kanssa. Nämä muutokset näkyvät vahvasti myös katukuvassa, ja toisinaan oli todella hämmentävää ajatella, miten tuore muutos on nähdä naisia liikkumassa iltapimeällä yksin hiukset vapaasti hulmuten ja farkut jalassa. Nämä muutokset ovat kohottaneet myös Saudi-Arabian matkakohdebrändiä houkuttelevampaan suuntaan. Erityisesti seikkailunnälkäiset ja uteliaat ‘off the beaten path’ -matkailijat ovat saaneet uusia vaihtoehtoja. Saudi-Arabian tavoitteena onkin olla vuonna 2030 yksi maailman vetävimmistä matkailu- ja viihdekeskittymistä. Tavoite on kova, mutta täällä ei ole pelätty aiemminkaan ajatella isosti.

Saudi-Arabia on monista muutoksista huolimatta edelleen core-identiteetiltään todella konservatiivinen maa. Maan rajoitukset kohdistuvat erityisesti queer-yhteisön oikeuksiin. Vaikka virallista lainsäädäntöä ei ole muutettu, käytännön tasolla on havaittavissa merkittävää kehitystä. Muutos näkyy luonnollisesti ensin isoissa kaupungeissa ja turistikohteissa. Vielä muutama vuosi sitten ei olisi voitu kuvitellakaan, että maan virallisella matkailusivustolla erikseen mainittaisiin, että LGBTQ+ -yhteisö olisi tervetullut maahan. Pinkkipesua tai ei,  tervetulotoivotus viestii pinnan alla tapahtuvasta myllerryksestä ja asenteiden vapautumisesta.

Paikalliset tuttavani ovat hyvin liberaaleja ja heidän sosiaalisiin ympyröihin kuuluu myös julkisesti yhdessä asuvia miespareja. Konservatiivisessa yhteiskunnassa asia on vielä määrätynlainen, poissa julkisuudesta pidettävä tabu, mutta suhtautuminen kulissien takana, niin kauan kuin julkiset hellyydenosoitukset pidetään piilossa, on hyvinkin sallivaa.

Muutos lepää lopulta nuorissa. Arvioiden mukaan vajaa 70 % Saudi-Arabian väestöstä on alle 30-vuotiaita. Tämä nuori ikäpolvi vaikuttaa luonnollisesti maan sosiaaliseen kehitykseen ja siihen, miten arvot ja asenteet tulevat muovautumaan avautumisen mukana. Vauraan maan perheet ovatkin investoineet merkittävästi lastensa kansainväliseen koulutukseen. Saudinuorten opiskelu Britannian ja muun Euroopan yliopistoissa on luonnollisesti laajentanut näkökulmaa ja liberalisoitunut yhteiskuntaa samalla, kun vapaammat asenteet ovat virranneet takaisin kotimaahan. Tämä on todellakin nähtävissä Lontoossa, jossa saudeja on paljon. 

Mitä tulee taas maan lakeihin ja niiden soveltamiseen, eurooppalaisesta vinkkelistä näemme yhteiskunnan, joka perustuu mustavalkoisesti maan johtajien yksipuolisiin päätöksiin ja heidän säätämiinsä lakeihin. Edes konservatiivisimmat yhteiskunnat eivät ole kuitenkaan voineet välttyä modernin maailman muutoksilta: ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla. Lakien tulkinta ei kansalaistasolla ole myöskään yhtään niin tarkkaa kuin Suomessa, missä jengi voi jumittaa punaisissa valoissa kun autoja ei näy mailla eikä halmeilla. Sen sijaan Saudi-Arabiassa asiat voivat olla hyvinkin tulkinnanvaraisia riippuen siitä, kuka näkee. On täysin eri asia, mitä tapahtuu julkisesti ja mitä taas neljän seinän sisällä kotioloissa. Julkisuuden ja yksityisen välinen kuilu saattoi myös osaltaan vaikuttaa siihen, että kaduilla oli suhteellisen hiljaista, jopa miljoonakaupunki Riadissa.

Oma näkökulmani Saudi-Arabiasta on toki suppea ja rajoittuu maan suurimpiin kaupunkeihin, joissa elämä on ollut suhteellisen vapaamielistä jo ennen avautumista. Vaikka yhdenvertaisuus ja siirtotyöntekijöiden oikeudet vaativat vielä lujasti työtä, näen itse maassa nyt käyneenä sen yhtenä positiivisena puolena, erityisesti naisten ja vähemmistöjen kannalta, että Saudi-Arabia avautuu ja asenteet sen myötä kehittyvät. Saudi-Arabian kaltaisissa konservatiivisissa yhteiskunnissa muutos vaatii tasapainottelua. Maa avautuu ja kansainvälistyy pienin askelin. Olisi naiivia ajatella, että muutos tapahtuisi kerralla. Mitään ei myöskään tapahdu, jos rajat eivät avaudu eivätkä vaikutteet pääse leviämään puolelta toiselle. Muutos on viidessä vuodessa ollut kova. Seuraan mielenkiinnolla, miten se kehittyy vielä tästä eteenpäin.

Saudi-Arabia matkailukohteena

Saudi-Arabia on länsimaalaisesta näkökulmasta hyvinkin erityislaatuinen ja jännittävä. Ei-muslimien massaturismi loistaa poissaolollaan. Sen sijaan vastassa on autenttinen ja kulttuurillisesti elämyksellinen kohde täynnä luonnonihmeitä ja aavikkoestetiikkaa, sekä kiehtova kulttuurillinen ikkuna meille pohjoismaalaisille hyvinkin toisenlaiseen maailmaan. 

Paikallisten mukaan Riad on Saudi-Arabian New York, eli siellä on keskitytty tekemään pitkää päivää ja bisnestä. Punaisenmeren rannalla sijaitseva Jeddah on maan Los Angeles, eli rennompi ja coolimpi. AlUla, Jordanian Petran siskona tunnettu Saudi-Arabian matkailun kruununjalokivi, on tässä vertailuleikissä mahdollisesti Saudien Palm Springs, spirituaalinen, tasokas ja hyvinkin vapaamielisyyttä lähentelevä aavikkokeidas, jonka energia ja turistiskene menevät Uluwatun, Tulumin, Santa Teresan ja Ibizan kaltaisten boho chic -kohteiden kanssa yksi yhteen ennen kaikkea sen estetiikan ja crowdin puolesta.  Punaiselta mereltä löytyy myös Umluj ja Saudi Maldives, sekä vielä työn alla oleva tulevaisuuskaupunki Neom, jonne eläköitymistä harkitsemme vakavasti.

Matkan sisältö

Koko matkaamme määritteli minuuttiaikataulu, joka piti huolen paitsi siitä, että pääsisimme tutustumaan monipuolisesti sekä Riadiin, että myös AlUlaan. Halusimme kurkistaa syvälle pinnan alle sekä tavata ihmisiä ja samalla verkostoitua tiiviisti. Päivät alkoivat aikaisin ja sisälsivät hotellien, tapahtumatilojen, ravintoloiden ja eri kuvauslokaatioiden tutustumiskäyntejä sekä runsaasti tapaamisia eri yritysten edustajien kanssa.

Toinen todellisuus oli paikallisen politiikan läpiperkaaminen. Luvat ja muut paperityöt vaativat oman aikansa ja osaamisensa.  Siinä missä Euroopassa nämä prosessit voivat olla hyvinkin suoraviivaisia, vaaditaan Saudi-Arabian kaltaisissa maissa huomattavasti enemmän jumppaamista, siksihän tuotantoyhtiöt ovat olemassa, joiden bisnes perustuu haastavien prosessien sutvimiseen. Tämän tyylisillä kenttämatkoilla päivät ovat pitkiä mutta sitäkin antoisampia ja takaavat sen, että kohteet tulevat tutuiksi. Aikaa uima-altaalla makoiluun shishan ja 0% oluen kanssa jäi lopulta ainoastaan reissun viimeiseksi päiväksi.

Siinä missä Euroopassa lähes kaikki työhön liittyvä tapahtuu pitkälti etänä, on Saudeissa tämäkin toisin. Tapaamiset tapahtuvat lyhyellä varoitusajalla ja mikään ei liiku tai etene, ellet ole fyysisesti paikan päällä läsnä. 

Matkakokemukset Saudi-Arabiassa - Riad

Saapuminen

Saapuminen Riadiin sujui mutkattomasti. Noin 100 euron hintainen e-visa oli hankittu etukäteen netistä, ja maahantulo kaikkine vaiheineen sujui ketterästi. Sekä Uber että Bolt toimivat, joten liikkuminen paikasta A paikkaan B onnistuu näppärästi ilman etukäteisvalmisteluja. Mikäli vähemmistön edustajana on epävarma omasta asemastaan, on suositeltavaa majoittua kansainvälisesti tunnetuissa hotelleissa. Näin teimme mekin, ja majoituimme niinkin eksoottisesti kuin bisnesmatkailijoiden suosimassa Radisson Blussa. Varasimme huoneen, jossa oli kaksi erillistä sänkyä,  ja kaiken kaikkiaan pidimme matalaa profiilia: olimme matkalla liikekumppaneina, sillä emme olleet varmoja miten täällä kuuluu toimia, emmekä halunneet asettaa paikallisia tuttuja kiusalliseen asemaan kyselemällä liikaa.

Ensimmäiset kolme päivää osoittautuivat vainoharhojen värittämiksi. Emme halunneet ottaa mitään riskejä, joten ensimmäistä kertaa lukuisilla matkoillamme nukuimme eri sängyssä, mieleen alkoi samalla hiipiä epäilyjä. Mietimme, kuunteliko meitä joku tai oliko huoneessa salaisia kameroita (lol!). Ympäristö ja lähipiiristä kuulemani manifestaatiot saivat tuntosarvemme sen verran pystyyn, että aloimme nähdä kummallisuuksia kaikkialla. Olin kuulevinani huoneessa puhelimen särinää ja hiljaisina hetkinä huoneen ovi tuntui kolisevan epäilyttävästi. Ehdin jopa ihmetellä, miksi kukaan ei tullut  siivoamaan huonettamme tai  miksi hotellin ulko-ovessa oli punaisella kirkuva evakuointimääräys. Hotelli tuntui lisäksi kuhisevan aseistettuja vartijoita. Myöhemmin selvisi, että he eivät olleet suinkaan kiinnostuneita meistä vaan tekivät työtään kansainvälisen urheiluvälinekonferenssin turvallisuushenkilöinä.  

Kun nautin painajasmaisen ensimmäisen yön jälkeen aamiaista sotilaiden ympäröimänä, olivat ajatukseni pikemminkin Hotelli Ruandan -elokuvan lavasteissa kuin hyvän mielen liikematkalla. Näin jälkikäteen tämä tuntuu peräti koomiselta. 

Tunnelmia Riadista

Siinä missä läntisessä Euroopassa tuntuu toisinaan siltä, että kaikki on jo tavallaan tehty ja että eri yhteiskunnat kärsivät suorastaan kollektiivisesta burnoutista, on kehittyvissä kansakunnissa draivia ja dynamiikkaa. Korkeammankin tason tekijöiden kanssa pääsee juttusille mutkattomammin kuin Euroopassa -  tekemisen meininkiä siis löytyy.

Siinä missä eurooppalaisen hotellinijohtajan henkilökohtaisille juttusille  päästäkseen tulisi käydä läpi Turkmenistanin viisumihakumuodollisuuksia lähentelevä proseduuri, vaati Riadin ultraluksuksessa ja kuninkaallistenkin suosimassa Ritz Carlton - hotellissa ainoastaan sen, että menimme respaan kysymään mahdollisuutta päästä tekemään hotellikierros. Ei mennyt aikaakaan, kun kaksi kaunotarta kuljetti meitä abayan helmat hulmuten ja korkkarit kolisten läpi kuninkaallisia häitäkin kestinneiden prameiden juhlasalien läpi. Saimmepahan henkilökohtaisen kierroksen myös kuninkaallisiin sviitteihin sekä Versacen palatsia muistuttaneelle sisäuima-allasalueelle, joka oli suoraan kuin Lady Gagan G.U.Y-musiikkivideosta.

Mielenkiintoinen, Suomessakin runsaasti palstatilaa kerännyt fakta Riadin Ritz Carltonista on se, että hotelli toimi  vuonna 2017 viiden tähden vankilana puhdistusten kohteiksi joutuneille saudiprinsseille ja muille miljardööreille. Tiedä sitten, oliko näkemämme huone yksi kuuluisista vankityrmistä. Nykyisin hotelli on avoin asiakkaille, mutta ennen täällä saivat  kuulemma aikaa viettää pelkästään kaikkein korkeimmassa asemassa olevat kuninkaalliset vieraat.

Saudien vieraanvaraisuus ja mutkattomuus tulivat tutuiksi matkan aikana lukuisia kertoja. Erilaiset tilanteet pystyttiin hoitamaan ilman turhaa hierarkiaa, ja juuri se piirre maassa viehettää. Elämä avaa yllättäviä tilanteita juuri siellä missä kaikki ei ole vielä ihan täysin valmista. 

Omaehtoisesta kaapissaolosta ja vähitellen hälvenevistä vainoharhoista huolimatta pääsin Riadin tunnelmaan nopeasti. Jo parin päivän jälkeen kaikki tuntui hyvinkin luontevalta. Tosin sama tapahtuu itselleni aina kohteessa kuin kohteessa. Saudeissa matkailu oli helppoa, kun julkiset hellyydenosoitukset pidettiin piilossa ja vaihdettiin urheilushortsit pitkälahkeisiin. Uusiin tapoihin tottuu nopeasti, hotellin aamiaista ja kuntosalia lukuun ottamatta pukeuduin konservatiivisesti kaikkialla.

Riadin rytmi on myös omanlaisensa. Kaupunki  herää eloon vasta iltapäivällä, käytännössä viiden maissa. Päivät teimme töitä hotellissa ja kävimme tapaamisissa. Iltaisin oli ohjelmassa lisää tapaamisia ja kiertelyä mielenkiintoisissa kohteissa. Ei siis kannata herätä turhan aikaisin, ja illallinen kannattaa ajoittaa mahdollisimman myöhään. Kaupunki on valtava ja liikenne loputonta. Metro valmistuu, inshallah, joulukuussa, joten valoa on tunnelin päässä, mutta muuten kannattaa varautua siihen, että Uberin takapenkillä sujuu tunti jos toinenkin, oli välimatkaa maili tai viisi.

Illallinen King Abdullah Financial Districtillä, eli KAFD:ssä sijaitsevassa huipputasokkaassa perulais-japanilaisessa Kuuru-ravintolassa avasi lopulta hieman silmäni sille, mitä alussa mainitsemani opiskelukaverini tarkoitti kommentillaan verratessaan Lontoon ja Riadin yhtäläisyyksiä. Jo siitä hetkestä alkaen, kun eurooppalainen hostess saattoi meidät pöytään sykkivän ravintolan läpi, unohdin täysin, missä maassa olinkaan. Tunnelma oli kansainvälinen, energinen ja arvokas. Luonnollisesti aloin laskemaan päässä sivusilmällä pöytäseurueiden yhteenlaskettuja nettovarallisuuksia ja ymmärsin aika nopeasti, mistä kaikki Lontoon Rolls Roycet ja Bentleyt tulevat. Ystävättärenikin saapui paikan päälle omalla autollaan yhtään enemmän tai vähemmän kuin Birkin olallaan. Vastaavia laukkuja ravintolassa olikin joka toisella. Tunnelma oli yhtä korkealla kuin missä tahansa Lontoon Mayfairin ravintolassa - ilman alkoholia, sitä kun ei saa Saudeista laillisesti ostettua kuin diplomaattialueen kioskista. Matchan voimalla mentiin.

Olin jo ennakkoon puntaroinut, miten halauspolitiikka naispuolisten tuttavien kanssa toimii. Julkiset hellyydenosoitukset kun eivät ole maassa hyväksyttyjä. Interwebin etikettipalstat  suosittelivat odottamaan naisen aloitetta. Kun toimin näin, niin sain ottaa vastaan lämpimän halauksen – sekä ravintolan sisällä että ulkona.

Tuntemattomuudesta johtuvan lievästi painostavan alkutunnelman jälkeen kaupunki alkoi myös kasvamaan sisälläni - mitä enemmän juttelin paikallisten kanssa ja opin tuntemaan kaupungin aakkosia, sulauduin ja sopeuduin. Yhtäkkiä näinkin naisia, miehiä ja vähemmistöjä siellä sun täällä - yksin ja erikseen. Hiukset ja kasvot peitettyinä ja ilman.

Muutaman päivän visiitillä kaikki sujui lopulta mutkattomasti. Ymmärsin, että piruja oli maalattu seinille turhankin punaisella tussilla. Silti, niin pölyttyneeltä kuin se kuulostaakin, on suositeltavaa pyrkiä määrätynlaiseen CIS-presenssiin, ja ihan vain oman hyvinvointini tähden pyrin pienentämään omaa mahdollista toisinaan pintaan nousevaa flamboyanssia. Itse ainakin koin tämän riittävän turvallisena.

Mausteinen ja monipuolinen ruoka oli yksi Riadin kohokohdista

Saudiarabialainen ruoka on huippumonipuolista. Eri makuja yhdistävä kirjo yllätti. Tyypillisiä raaka-aineita ovat arvatenkin riisi, vehnä, lammas, kana, jogurtti ja taatelit vahvalla kumina-kardemumma-sahrami -marinadilla höystettynä, ja minttuteellä sekä tuoreilla mehuilla alashuuhdeltuna. Ruokailu on yhteisöllinen kokemus ja pöydän anti jaetaan perheen ja ystävien kesken. Illalliseen käytetään aikaa, ja aidoimmillaan elämys tapahtuu maassa istuen. Paikallisen ruuan lisäksi kansainvälinen tarjonta teki vaikutuksen. Pääsimme syömään huippulaadukasta ja ravitsevaa ruokaa aina perulais-japanilaisesta fuusiosta meksikolaiseen retriittiruokaan, artesaanihamppareihin, pizzaan ja pastaan. Koko maassa ruoka oli hämmmästyttävän hyvää, mutta erityisesti Riadissa illalliset oli kaupungin parasta antia.  Kaupungista löytyy myös monia kansainvälisten huippukokkien ravintoloita, sekä globaaleja instituutioita aina Gymkhanasta Sexy Fishiin. 

Riad on myös mainio paikka testata muiden Lähi-idän maiden keittiöitä irakilaisesta syyrialaiseen ja libanonilaiseen - sekä näiden innovatiivisiin fuusiokokeiluihin. Varsinainen shoutout erityisesti seuraaville ravintoloille: Najd Village - paikallinen instituutio jolla useampi lokaatio, niissä pääset kokemaan perinteisen arabialaisen ruokailukokemuksen perinteisessä ympäristössä. Annokset ovat valtavia. Leila Min Lebnen on puolestaan varsin passelli libanonilainen DQ:lla eli diplomaattialueella. Villa Mamas Bujairi-terracella on mainio tunnelmallinen illallispaikka historiallisessa ympäristössä. Irakilaisia herkkuja tarjoileva Lalingia -ravintolaa suositteli maassa usein vieraileva ystäväni. Kahviloista puolestaan Urth Cafe matcha tarjoaa korvikkeen baareille. Täältä löytyvät kuulemma myös Cristiano Ronaldon suosikit.

Riadin kohokohdat

• KAFD, King Abdullah Financial District: Riadin Wall Street ja Canary Wharf, futuristinen ja kansainvälinen finanssikeskus täynnä loistavia ravintoloita ja kahviloita.
• Jax District: Riadin taidekeskittymä
• Bujairi Terrace ja Diriyah: Bujairi Terrace on suosittu ulkoilmaravintola- ja kahvilakompleksi. Sieltä avautuu upeat näkymiä Diriyah'n, joka on UNESCO maailmanperintökohde ja Saudi-Arabian alkuperäinen pääkaupunki. Tunnelma avautuu erityisesti iltaisin. 
• Ritz Carlton Riad: Forbes on nimennyt hotellin yhdeksi maailman hienoimmista viiden tähden rakennuksista. Hotelli pitää sisällään myös jännittävää lähihistoriaa sekä kuninkaallista taikaa. 
• Diplomatic Quarter: Kansainvälistä tunnelmaa ja erinomaisia ravintoloita. 
• Najd Village: Perinteistä saudiruokaa ja ruokailuelämystä parhaimmillaan. 
• Mandarin Oriental Tower: Upeat näkymät Riadin ylle. 
• Via Riyadh -ostoskeskus: Viiden tähden shoppailua! 
• Souk Al Zal: Kuka nyt ei markkinoista pitäisi! 

Kansainvälinen ja nuorekas AIUla

Reissuumme kuuui Riadin lisäksi AlUla. Siinä missä Riadin tunnelma oli paikoin suorastaan vaativa, oli fiilis jo AlUlan koneeseen noustessa kuin 180 astetta rennompaan etelään. Kiinnitin heti huomiota hyvinkin päheään jengiin - tyylin puolesta porukka ei poikennut juurikaan reittilennosta, jonka  määränpäänä saattoi olla vaikka Mykonos. Tunnelmaan saattoi vaikuttaa myös se, että AlUlassa oli tuona viikonloppuna Azimuth-festarit, talvikauden niin kutsutut avajaiset, joissa oli esiintymässä mm. The Blaze ja Ben Böhmer. Tunnelma oli suorastaan railakas ja jengi kansainvälistä, ja sitä loivat paikallisten lisäksi sekä turistit että Riadissa asuvat expatit.

AlUlan aavikkokeidas on luonnonihmeiden rikastama, valtavaa kansallispuistoa muistuttava historiallisesti huippumerkittävä kulttuuri- ja luonnonperintökohde maan pohjoisosassa. Se tunnetaan sekä tajuntaaräjäyttävistä maisemistaan, että rikkaasta arkeologisesta perinnöstään. Muinaisessa historiassa AlUla on ollut tärkeä kauppareitti. Nykyisin AlUlan ehkä tunnetuin nähtävyys on Jordanian Petran pikkusiskonakin tunnettu tunnettu Hegra, joka on myös UNESCO:n maailmanperintökohde. Alueelta löytyy myös lukuisasti vaikuttavia hiekkakivimuodostelmia, hautakammioita ja raunioita, jotka kertovat nabatealaisten sivilisaatiosta. Nykyään AlUla tunnetaan lisäksi myös ylellisistä hotelleista ja uskomattomista uima-altaista, joita esitellään niin TikTokissa kuin reelseissä kaikille vähänkään matkailusta kiinnostuneille. AlUlan enigmaattisen energian lisäksi olin erityisen vaikuttunut siitä, miten hotellit, arkkitehtuuri ja muut palvelut on rakennettu kunnioittamaan alueen orgaanista aavikkoestetiikaa. Lisäksi kaikki on tehty äärettömän hyvällä maulla. Kokonaisuus tekeekin AlUlasta maailmanluokan kohteen, joka painii samassa sarjassa Wadi Rumin, Cappadocian ja Monument Valleyn kaltaisten surrealististen luontokohteiden kanssa.

Pro tip! Alue on valtava, joten kiertomatkaa varten täytyy vuokrata auto. Meillä oli käytössä Toyota Highlander -maasturi, joka ajoi asiansa passelisti.

Alue on kehittynyt  muutaman viime vuoden aikana runsaasti, ja tilanne elää jatkuvasti. Tällä reissulla näkemämme on todennäköisesti muuttunut ensi vuoteen mennessä. Retriittimäisyys määrittelee koko alueen fiilistä, minkä vuoksi siellä järjestetäänkin reivien ja dj-keikkojen lisäksi mm. hyvinvointifestareita. 

Hotellien tarjontaan kuuluu joogaa, pilatesta ja meditaatiota ja kaikkea siltä väliltä, joten hyvinvointimatkailun kannalta AlUla on viiden tähden vaihtoehto. Detox onnistuu myös näppärästi, sillä alkoholia ei täälläkään ole saatavilla. Hyvät pisteet myös siitä, että Dubain resortien sijaan rakentaminen on ollut alueen henkeä kunnioittavaa. Vertaisin kohteen tunnelman ja crowdin olevan Jotain Burning Manin, Costa Rican ja Ibizan väliltä. 

Alula on vähän kuin luonnon oma huvipuisto. Sinne on muotoiltu palvelua aina ExperienceAlula -sovelluksesta ilmaisiin shuttle-busseihin, mikä yhdistettynä pitkiin välimatkoihin takasi saumattoman kokemuksen.

AlUlan ainutlaatuinen tunnelmaa vetää puoleensa myös vapaamielisiä expatteja ympäri maailmaa, mikä luo oman tasonsa muuten konservatiivisen maan kamaralle. Eräskin alueella pitkään työskennellyt expat kertoi työpalaverin lomassa suunnittelevansa “ayahuasca-matkaa Peruun”, jotta voisi löytää itsensä uudestaan työrupeaman tullessa päätökseensä. Tämä kertonee osuvasti siitä, minkälaista jengiä AlUla vetää puoleensa. 

Nuorekkaan crowdin lisäksi paikalla oli myös varakkaita vanhempia brittituristeja. He olivat saapuneet paikalle remote-kohteisiin erikoistuneiden a-luokan luksusmatkatoimistojen tuomana. Tarkistin sivustolta, että ihan pikkubudjetilla ei matkaan ole lähdetty, sillä kymmenen päivää kestävän reissun lähtöhinta on 11 000 euroa. 

Azimuth -festarit

Azimuth -festarit oli elämys jo itsessään. Kyseessä oli ainakin päällepäin aavikkoreivit ilman reiveille tunnusomaisia lisäaineita, mutta se ei todellakaan hidastanut tunnelmaa. En voi väittää, etteikö olut olisi sopinut tilanteeseen. Nyt ainakin jäi joka tapauksessa kirkas muisto koko elämyksestä.

Mielenkiintoisinta oli silti ehdottomasti paikallisen nuorison tarkkailu. Nähdessäni paikallisten mimmien bailaavaan ilman hiukset peittäviä huiveja sekä avoimesti queer-nuorten joraavan DJ.n tahtiin kuin Coachellassa konsanaan, unohdin viimeistään missä olen. Ajatus siitä tosiasiasta, että hauskanpito sellaisena kuin me lännessä sen tunnemme, oli vielä muutama vuosi sitten vankilan uhalla kiellettyä, tuntui nykyistä juhlamenoa seuratessa absurdilta. Olin muutenkin vaikuttunut, miten hyvällä visiolla kaikki oli järjestetty. DJ:n ja safkan lisäksi valikoimaan kuului mm. aamuyön jooga ja iltanuotiot. Oli virkistävää huomata, että Zen Z on Zen Z, oli kyseessä sitten Berliini tai Saudi-Arabia.

Ravintolaelämykset olivat AlUlassa myös ensiluokkaisia. Aamiais- ja brunssipaikoista suosittelen tallentamaan Google Mapsiin Pink Camelin ja Somewhere’n. Sen sijaan perinteiselle kynttilänvaloillaliselle syvälle tuhannen ja yhden yön tarinoihin Dar Tantora heritage-hotellin ravintola on ehdoton. Habitas-hotelli tarjoilee freesiä kansainvälistä ruokaa, joka sopii jooga-pilates mielentilaan mitä mainioimmin.

Näen, että AlUla tulee hyvinkin mahdollisesti olemaan yksi tulevaisuuden matkailun hotspoteista, mikäli kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Jos ei muuta, niin alue on vähintäänkin täydellinen kohde omaehtoiselle detoxille. Kohde tarjoaa eksotiikkaa, historiaa, laatua ja pakollista pysähtymistä niin uteliaille kulttuurinälkäisille “off the beaten path” -reissaajille kuin hyvinvointimatkailijoille.

Ihmiset ovat maan ydin

Yksi maan kohokohdista on tietysti saudiarabialaiset itse. Maan asukkaat tunnetaan nimittäin huimasta vieraanvaraisuudestaan - ‘Saudi Hospitality’ onkin suorastaan instituutio. Saudit ovat myös suurilla visioilla varustettuja, vaikkakin toteutus saattaa monesti jäädä viime tippaan. Maassa maalataan isolla pensselillä. Bisnesnäkökulmasta asiat tapahtuvat silloin, kun parhaalta tuntuu ja usein tapaaminen voi hyvinkin olla klo 02:00 yöllä. Se ei haittaa, sillä rytmiin tottuu nopeasti. 

Saudit tarkoittavat, mitä he sanovat, hyvässä ja pahassa. He ovat mielettömiä kumppaneita kunhan luottamusta ei petetä. Kauneus, vaatteet, ulkonäkö sekä nopeat autot ovat kulttuurin syvintä ydintä, ja tämä tulee selväksi nopeasti paikallisilla ostareilla vaellellessa. Arjessa, juhlassa ja työelämässä on hyvä muistaa pukeutua arvokkaasti ja konservatiivisesti, sekä kunnioittaa paikallista kulttuuria. Vaikka raha ja vauraus ovatkin läsnä, se ei suinkaan näy välittömästi katukuvassa tai paikallisten ihmisten läsnäolossa. Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, että paikallisia yhdisti määrätietoisuus, uteliaisuus, kohteliaisuus, sivistyneisyys, sekä hyvät vuorovaikutustaidot. On tärkeää muistaa myös kunnioittaa näitä ominaisuuksia itse.

Matkakokemus Saudi-Arabiassa teki vaikutuksen

Loppufiilis Saudi-Arabiasta oli erityisen silmiäavaava. Vaikka olenkin sitä mieltä, että ongelmilta ei voi sulkea silmiä on silti hyvä nähdä kohteet ja elämä paikan päällä mahdollisimman moniulotteisesti, sillä se avartaa käsitystä. Kuten kaikki maailman kaikki maat, on Saudi Arabiakin lopulta niin monipuolinen mitä siellä asuvien ihmisten määrästä voi päätellä - ja ihmiset eivät luonnollisesti täälläkään ole yhdestä puusta veistettyjä. Näen osittain mustavalkoisena, että asetamme koko maan tiettyyn viiteryhmään päättäjien kehittämien lakien ja rakenteiden perusteella. Ihmiset ovat lopulta ihmisiä kaikkialla. On oleellista päästä tutustumaan kohteeseen ja koko maantieteelliseen alueeseen mahdollisimman laajasti, varsinkin jos alueesta kerrottavat uutiset ovat lähes yksinomaan negatiivisia tällä hetkellä. Maailma muuttuu ja Saudi Arabia sen mukana. Työtä riittää, mutta suunta on oman kokemukseni mukaan positiivinen. 

Tarkastelen Saudi-Arabiaa myös pohjoismaalaisesta näkökulmasta, täällä opittujen kulttuurinormein ja opittujen arvojen, sekä moraalikäsityksen pohjalta, joka luonnollisesti poikkeaa isosta osasta muuta maailmaa. Tietysti me helposti kuvittelemme, että oma tapamme on ainoa ja oikea vallitseva tila, mutta lopulta oma katsantokantamme on hyvinkin eurosentrinen, eikä millään tavalla yhtenäinen muun maailman kanssa. Indonesialainen tai intialainen turisti tuskin kokee Saudi-Arabian meiningin yhtään niin konservatiivisena tai epätyypillisenä. Tästä syystä onkin hyvä sukeltaa myös oman viiteryhmän ulkopuolelle. Maailma tuntuu näiden matkailuelämysten jälkeen nopeasti paljon lähestyttävämmältä, ymmärrettävämmältä ja ennen kaikkea positiivisemmalta paikalta olla ja elää. Samalla ymmärtää miten oma tapa elää on hyvin pieni osa tätä kaikkea. 

Lisää juttuja Saudi-Arabiasta löydät Instagramista: @otto.lilja