Suomen Talvi. Olen aina aika heikosti ymmärtänyt ihmisiä ketkä hehkuttaa Suomen talvea. Talvinen Finlandia on ollut mulle aina se helvetin liekeistä se seuraava kauhu skenaario minne voi elämässään pahimmassa tapauksessa päätyä. Siis siinä olosuhteiden painajaismaisuudessaan, ei kuumuudessaan.

Varhais teini-iän uhmakkaimpina vuosina päätin, että tuonne “pakkaspainajaiseen” en enää vapaaehtoisesti astu ja heti kun koulut on loppu niin muutan pois. Sen jälkeen ei sukset ole omissa jaloissani viihtyneet ja asenteellisuus on muutenkin pitänyt yliotetta päässäni. Olen vihannut talvea. Niinhän siinä myös kävi, että heti kun tilanne sen suinkaan tuossa parisen vuotta takaperin salli, niin muutin maanpakoon – osaksi juuri Suomen äärimmäisiä sääolosuhteita. Annoin uuden mahdollisuuden ja paluumuutin takaisin – en pitänyt talvesta vieläkään ja muutin pois jo toistamiseen. Tammikuussa tulin ensimmäistä kertaa sitten viimeisimmän pakoni jälkeen vierailulle ja talvinen järkytys iski taas päin kasvoja.

Kuinkas sitten kävikään, tapahtui jotain todella kummaa ja arvaamatonta. Ei tarvittu kuin yksi bileiden jälkeinen lievä krapula, Nordic Bloggers’ Experience-kampanja viikko, aurinkoinen pakkaspäivä päivä Nuuksiossa sekä lauma turisteja seuranani ja kappas kummaa, koin jopa hengästyttävän avartavan elämyksen. Meitsi taisi vähän niin kuin ihastua talveen.

Suomen talvihan on eksoottinen

—

Jos Nuuksio vei sydämeni niin vei myös kyllä Etelä-Korealainen matkabloggaaja kolleega Hyesun Sung  

—

En olisi tätä lausetta kuvitellut päästäväni suustani koskaan ulos, mutta.

Siinä kohtaa kun vietin perjantaipäivää pakkasessa, Nuuksion kansallispuiston jylhissä maisemissa, kansainvälisten matkabloggaajien kanssa – ymmärsin, että tässä suomalaisessa talvessahan on oikeasti jotain spesiaalia. Sen sijaan, että vieraamme olisivat halunneet viettää aikaansa niinkään lämpimän turvallisissa sisätiloissa, oli juurikin lumikenkäily kinoksissa, grillaaminen kodassa sekä muuten vaan ajanvietto kirpsakassa ulkoilmassa vieraillemme sitä käänteistä palmun alla makaamista.

Tiedustellessani ulkomaisilta matkabloggaajilta reissun kohokohtia, olivat ne poikkeuksetta ajanviettoa pakkasessa tai jotain talvisen Suomen ulkoilmaan liittyvää. Nyt kun asun Lontoossa ja täällä lumi sekä miinusasteet ovat yhtä kuin arktiset ääriolot, olen itsekin alkanut näkemään sen eksotiikan. Okei, tämä kuulostaa ehkä naurettavalta koska olen ollut täällä vasta 6 kuukautta, mutta voin kertoa, että kontrasti Camdenin skutsisilta kaduilta Nuuksion sieluahivelevään rauhaan on pysäyttävä.

Suomen talvi on varusteurheilua

 Aamukahvilla–Henriikkahan se siellä kurkistelee ihan itse, pus 

—

Siinä kohtaa kun tallustan tuulista Lönnrotinkatua Topmanilta ostetussa villakangastakissa sekä Airmaxeissa, on ilmeistä, että pakkassäästä ei vaan voi nauttia. Asianmukainen varustautuminen on viimeiset 2 vuotta ollut itselleni jostain syystä vaikeaa ja en ole halunnut itselleni sitä myöntää, että ehkä vika onkin itsessäni. Mentäessä viettämään talvipäivää Nuuksioon olivat mittarit kriittisesti niin miinuksella, että päätin vetää ennemmin varusteöverit kuin vastaavat vajarit. Varustauduinkin about seuraavasti: neljillä college-housuilla päälekkäin, viisillä villapaidoilla sekä kymmenkertaisilla sukilla. Olo oli kuin Eskimolla konsanaan.

Itselleni ainakin kylmyyttä kestävä jokapäiväinen arkipukeutuminen on kaupungilla liikkuessa jollain tapaa hankalaa, mutta varta vasten ulkoilmaan mentäessä tajusin, että oikeilla kamppeilla voi kaltaiseni anti-talvi-ihminen ja kylmyyden suunnaton vihaaja myös siitä nauttia ja kunnolla.

Suomen talvihan on valokuvauksellinen ja kaunis – jopa etelässä

—

Münchenistä kotoisin oleva, mutta Saltzburgissa tukikohtaa pitävä Blog Boheme–Michael oli lisäksi NBE-viikon ajan meitsin kämppis Forenom kämpässä Albertinkadulla

—

Omassa päässäni kävi omanlainen heureka-ilmiö. Olen aina kuvitellut, että sitä kuuluisaa Instagramissa tavattua winter wonderland fiilistä pitää lähetä Lapista saakka hakemaan. Mutta siis, että vastaavaa kuvauksellisuutta, kauneutta sekä yleistä silmäniloa löytää ihan Etelästä – vieläpä Helsingin edustalta Espoolaisesta luonnonpuistosta. Viimeisin talveni 2015 Suomessa olisi voinut olla paljonkin antoisampi jos olisin tajunnut lähteä vaan Töölönlahtea pidemmälle luontoon.

Suomen talvi on voimaannuttaa sekä luminen metsä tappaa kankkusen

Rakas bloggaaja-ystäväni Veera Bianca kenen uusi blogi on muuten ihan superrrrr

—

Jotain siinä ulkoilmassa on. Fiilis Nuuksio-päivän päätteeksi oli kaikkinensa voimaantunut vaikka lähtökohdat olivat kaikkea muuta. Edellisenä iltana juhlittiin NBE:n virallisia bileitä Plazassa. Seuraavan päivän olot n. kolmen tunnin nukkumisen sekä liian monen ilmaisen drinkin jälkeen eivät olleet sieltä freeseimmästä päästä. Meille oltiin järjestetty Nuuksiossa erinäistä ohjelmaa ja saimme etukäteen päättää, että minkälaiseen ohjelmaan haluammekaan osallistua. Olin ollut selkeästi kaukaa viisas ja valitsin talvisen meditaatiohetken metsässä.

Aurinkoinen ulkoilma + pakkanen + meditaatio metsässä oli varma lääke siihen, että kankkunen katosi kankkulan kaivoon ja sutjakkaan. Tämä oli se hetki kun minä löysin mind fullnessin. Vielä odotan vaan sitä hetkeä kun saan vaan suinkaan aikaiseksi viedä tämän harrastuksen virallisempaan suuntaan ja varata ensimmäisen ajan esimerkiksi kurssille. Voi kun olisin vaan ymmärtänyt Suomessakin säästyä monilta masennuksen hetkiltä jos olisin vaan sunnuntaisin tajunnut mennä metsään!

No mutta nyt sai sekä metsä, että meditaatio itseeni sellaista positiivisuuden virtaa, että olinkin ihan pelkkää hymyä sekä selfieitä koko kundi täynnä.

Suomalainen ruoka on parasta – ulkoilmassa ja etenkin sen jälkeen

Se on jo tuttua kauraa, että ulkoilman jälkeen safka maittaa hyvin. Sitä en tosin muistanut, että miten hyvältä esim. käristynyt kabanossi sekä Turkulainen sinaappi maistuu miinus kahdessakympissä. Siis nam. Olen valmis ajamaan hanketta, että käristynyt grillimakkara sekä Suomalainen sinappi saisivat viimein oman Michelinin tähtensä. Jos kansainväliset arvostelijat pääsisivät nauttimaan tämän aliarvostetun makunautinnon näissä maisemissa niin maailmaan tulisi rauha. Niin hyvää tämä on!

Voin myös sanoa, että melkein yhtä hyvää on kun Camdenin roskaruokaa 6 kuukautta syöneenä pääsee päivän pakkasessa ulkoilun jälkeen nauttimaan kolmen ruokalajin illallisen suomalaisia fuusio-makuja ravintola Haltiassa. Australiassa ensi kertaa sen ymmärsin, että Suomalainen ruoka on omasta mielestäni maailman parasta. Skandinaavisesta keittiöstä on tullut vuosien varrella oman mahalaukkuni peili. Ja paras suola suomalaiselle ruualle on muutama tunti paukkupakkasissa ennen ruokailua!

Suomalaisesta luonnosta ollaan osattu tehdä mediaseksikästä

Jos joku muuten osaa Espanjaa, niin kurkatkaa ihmeessä Evan blogiin. Tein sinne hiljattain vieras artikkelin vuoden 2016 hoteimmista LGBT+ matkakohteista

—

Digitaalisen vallankumouksen myötä olen oppinut näkemään viimeisen vuoden aikana Suomen luontoa edes vähän entistä mediaseksikkäämpänä, ainakin sosiaalisen median kautta.

Mikä mut teki äärettömän ylpeäksi oli se, että tämä mediaseksikkyys on levinnyt myös digitaalisten ruutujen toisellekin puolelle. Erinäiset luontokeskukset, missä olen aiemmin vieraillut ovat enemmän tai vähemmän jättäneet maamme luonnolliset antimet epäoikeuksiina. Päivämme päättyi Haltian luontokeskukseen, mikä toimii Nuuksion kansallispuiston yhteydessä. Haltia veti mut vaikuttavuudellaan  jopa puolisanattomaksi. Haltian luontokeskus on koonnut Suomen luonnon yhden katon alle ja lopputulos oli koko visuaalisuudessaan valloittavaa. Nyt oli päässyt maamme upeus todellakin oikeuksiinsa tavalla, mikä toimii sekä paikallisen, turistin, että maasta paenneen ulkosuomalaisenkin silmissä.

Nuuksiossa tajusin sen, että Suomen luonnostahan nauttiminen on kuin ilmaista terapiaa ja ylipäätään sen, että Suomen luonto on nautittavaa. Ehkä se vaan on niin, että pitää ensin muuttaa maasta pois ennen kuin löytää sen makeuden. Ehkä se pitää kuulla myös ulkopuolisilta, että omahan kotimaa näyttää mielettömältä? Oli miten oli niin päivä Nuuksiossa muutti ainakin oman käsitykseni etenkin Etelä-Suomesta aivan päälaelleen.

Ps. Ensimmäinen ja viiminen kuva muuten By Denise Inhetvliegtuig Blogista Hollannista.

-OTTO-

---

Päivä Nuuksiossa toteutettiin osana Nordic Bloggers’ Experience bloggaaja kampanjaa, enkä vastannut kustannuksista itse.

Ps. Seuraa meitsiä Instagramissa @otto.lilja