Millainen on täydellinen ranta? Tai maailman kaunein ranta? Onko edes sellaista? Ja mitkä ovat hyvän rannan aakkoset? Mielipiteitä on varmasti yhtä paljon kun on myös ihmisiä. Lähtökohtaisesti pidän itse isoista aalloista. Vaikka olen asunut Australiassa lähes vuoden, en ole silti kyllä koskaan surffannut. Eli isot aallot eivät liity siihen. Vähän out of the topic; Meillä oli itseasiassa Sydneyssä jo bookattuna surffitunti, mutta nähdessämme Bondi Beachillä, että eksklusiivisen surffitunnin sijasta totuus oli yhtä kuin me + 15 muuta, peräännyimme kohteliaasti ja siirryimme seuraamaan opetusta läheiseltä terassilta käsin. Se siitä surffaamisesta. Saan isoista aalloista lähinnä hauskoja kickesjä. Ne näyttävät vaikuttavilta sekä jollain kiehtovalla tavalla uhkaavilta. Maailman kauneimmat ja täydellisimmät rannat löytyvät silti mielestäni monessa tapauksessa muualta, kuin isojen aaltojen luota. 

Moni sanoo, että Australiasta löytyy maailman kokonaisvaltaisesti parhaimmat rannat. Ainakin ne ovat ilmiömäisen kauniita ja tosiaan täynnä aaltoja, mutta hyvä ranta edustaa mulle muutakin kuin pelkkää näyttävyyttä. Rehellisesti sanottuna en voi sietää hiekalla makoilua ja jos ei saatavilla ole rantatuolia ja tarvittavia palveluita, pidän mielummin vaatteet päällä, ellei sitten kyseessä ole joku spontaani illanvietto esim. Byron Bay:lla. 😀 Rantatuolilla tarkoitan nimenomaan kaupallista rantatuolia, sillä omaa tulee harvemmin roudattua mukaan. Autiorannat tai rannat ilman palveluja ovat teoriassa kivoja, mutta pakko myöntää että käytännössä tylsistyn niillä nopeasti. Vaikka esimerkiksi Australiassa rannat ovat lähes poikkeuksetta häkellyttävän upeita, jää kokemus monesti aika arkiseksi, sillä ne tietyt lomaisat palvelut, kuten eksoottisesti huutelevat kookoksenmyyjät tai jalkahieronta suoraan rantatuoliin näiltä puuttuvat. Ne ovat juuri niitä ominaisuuksia, joista rannalla ollessani nautin, sillä ne poikkeavat kotioloista. Valehtelmatta tykkään snadisti kaupallisista rannoista. Liika on silti aina liikaa. 

Barceloneta, Kuta ja Tel Aviv beach ovat mukavuudesta huolimatta ehkä silti inasen liian tukossa. Nautin siitä, että ei olla ihan kylkikyljessä, mutta Piña coladan, hedelmäkorien ja kookosten on saavuttava rantatuolille automaattisesti. Turkoosi vesi ja palmut esiriippuna rantaviivalla ovat myös suositeltavia visuaalisia tekijöitä.Kuulostanpa vaativalta. Suomessa ei meikäläistä siis näillä kriteereillä saa uimaan edes kirveellä. Sen sijaan omiin henkilökohtaisiin suosikkirantoihin on tähän saakka kuuluneet muunmuassa Goan psykedeeliset rannat sekä Vietnamin Hoi An. Ei pelkästään ulkoisten tekijöiden johdosta, vaan siksi, että palvelut ovat myös pelittäneet ja ihmisiä ei ole ollut omilla käyntikerroilla liikaa. Maailman kauneimman auringonlaskun olen rannalta käsin puolestaan nähnyt Balilla. Mombasan rannoilla oli itsessään massiivinen potentiaali, mutta sen potentiaalin hyödyntäminen saattoi olla toinen juttu. Sympaattisin ranta, vaikka ei todellakaan kaunein on ollut Kambodzan Sihanoukvillessa, jossa vietimme erään paikallisen perheen ylläpitämässä bungalowmajoituksessa kokonaiset 10 päivää. Euroopan rannoilta multa ei löydy montakaan kunnon kokemusta noin viimeiseen kahdeksaan vuoteen, joten en ole todellakaan mikään paras ihminen nimeämään niitä. Barcelonetalla oli kyllä vuosi sitten kesällä massasta huolimatta tosi hyvä meininki.  

Kuubassa pistettiin maailman kauneimmat rannat aivan uuteen uskoon. Atlantin rannalla sijaitseva Varadero näytti, että mistä on täydellisyyttä hipova ranta tehty. Hiekka oli niin valkoista, että kuvat eivät vaatineet edes paljoa käsittelyä. Palmut kasvoivat kauniilla kaarella ja kookokset tippuivat lähes kirjaimellisesti päähän. Vesi oli puolestaan noin kämmenen lämpöistä. Varaderosta on puhuttu galaksin kauneimpana rantana, ja vesi on nimetty jopa Karibia/Atlanti-akselin turkooseimmaksi. Enkä ihmettele yhtään. Olen aina pitänyt Bahamaa, Malediiveja ja Bora Boraa maailman turkooseimpien vesien tyyssijana, mutta Varaderon nähtyäni on Kuuballa selkeästi myös oma tuntemattomampi haastaja. 

Varadero lomakohteena on paikka joka on tehty kirjaimellisesti rehelliseen lomailuun. Sen suurempaa kulttuurielämystä ei kannata täältä hakea, mutta jos haluat julistaa lomailun ilosanomaa sanaa syväimmässä merkityksessä, on Varadero the place to be. Kommunistisessa Kuubassa Varadero on oikeastaan aika piristävä tuulahdus klassista lomatunnelmaa sekä tiettyä kansainvälisyyttä. Tosin Varadero kannattaa pitää vain yhtenä osana isompaa Kuuba-kokonaisuutta, sillä sitä autenttista kuubalaista tunnelmaa voi olla täältä haastavampi löytää. Turistirysäksi Varaderoa ei voi kyllä kutsua, ainakaan näin toukokuisen low seasonin aikaan. Ranta oli suorastaan jopa hiljainen. Ei rantamyyjiä eikä liiemmin mitenkään silmäänpistävästi edes turisteja. Hotellien rantabaarit tosin pitivät huolen siitä, että sitä kuuluisaa toivomaani kookosvettä ja Piña colada oli jatkuvasti saatavilla. Suurin nähtävyys Varaderossa on itse lumenvalkoinen rantahietikko sekä tuo kuuluisan turkoosi vesi. Varadero on ulkomuodoltaan suoraan kuin postikortista ja toimii jopa synonyyminä sanalle paratiisi.

Majoitusvaihtoehdot Varadeossa saattavat herättää keskustelua. Rantaviiva nimittäin koostuu merkittävästi mielipiteitä jakavista All-Inclusive resorteista. Toki on niitä vaihtoehtoja muitakin. En ole koskaan aiemmin yöpynyt All-Inclusive hotellissa ja ennakkoluuloja oli ehkä ennen tätä vähän ilmassa. Samaan aikaan AI-hotellit kuulostavat aika veikeältä vaihtoehdotla, ja koska nautin suuresti erilaisista kokemuksista, mukavuudesta ja rentoudesta, en karsastanut ajatusta alkuunkaan. Kuubassa kerta oli ensimmäinen ja totuus oli pelättyä parempi. Alussa valkoinen handussa pidettävä ranneke aiheutti hilpeyttä, mutta näin perheen kanssa lomaillessa vaihtoehto oli lopulta todella mielyttävä ja etenkin helppo. Odotin ensin mielessäni jotain Playa del Inglésia tai Ayia Napaa, mutta perillä odottikin rentouttava ja hiljainen hotellikompleksi, jossa sai keskityttyä vain ja ainoastaan itse olennaiseen, eli rentoon olemiseen. Välillä on rentouttavaa jättää lompakko huoneeseen ja antaa imperiumin pyöriä omalla painollaan ympärillä, tekemättä itse sen enempää. Vietimme täällä yhteensä kaksi äärimmäisen rentoa päivää. Vaikka fakta onkin se, että viikon  jälkeen aika saattaisi tulla Varaderossa vähän tylsäksi, hyppää Varadeo omalla rantalistauksellani kärkisijoille ja ketterään. 

Mistä löytyy teidän mielestä maailman kauneimmat ja parhaimmat rannat? Mikä ylipäätään tekee hyvän rannan?

-OTTO-


Ps. Seuraa meitsiä Instagramissa

Share this story