Kaakkois-Aasiassa todella tiedetään, että miten aiheuttaa se kuuluista ‘Mitä v****a’-ilme yllättyneen länkkärin naamalle. Yksi tehokkaimmista tämän ilmeen aiheuttajista on ehdottomasti nuo paikalliset teemapuistot. Nha Trangissa, Vietnamissa koimme näistä kaksi ja oudoista elämyksistä ja kohtaamisista ei ollut arvatenkaan taas pulaa…
VINPEARL LAND (HUVIPUISTOSAARI)
Viettäessäsi yli viikon Nha Trangissa, on Vinpearl Landissa vierailu aika välttämätön huvi. Onhan se tämän lomakeitaan kuumin vetonaula. Vinpearl Land on paikka, joka on ottanut selkeästi voimakkaita vaikutteita mm. Singaporen Sentosasta sekä etäisesti myös Disenylandista. Tosin hyvin venäläis-indokiinalaisella otteella. Kyseessä on kaukaata katsottuna utuisen näköinen paratiisisaari Nha Trangin edustalla. Itsessään matka saarelle maailman pisimmällä merenpäällisellä köysiradalla on elämyksellinen, ellet sitten pelkää kuollaksesi korkeita paikkoja, kuten minä. Asiaa ei auttanut se, että olimme kaksin vaunussa ilman tuntemattomien ulkopuolisten tukea. Jonossa ei myöskään ollut ristin sielua ja ulkona tuuli samalla tavalla kuin permudan kolmiossa. Vaunu myös heilui merten päällä yläilmoissa samaan tahtiin. Maisemat sen sijaan olivat ikimuistoiset, mitä niitä hyvin rajatusti uskalsin penkin alta kurkkia. Onneksi Alex piti huolta valokuvaamisesta.
Vinpearl Land koostuu ainakin huvipuistosta, vesipuistosta, hulppean näköisistä lomaresorteista sekä ostosmahdollisuuksista, hiekkarannasta, akvaariosta (kyseenalainen) ja ravintoloista. Itse huvipuistossa ei ollyt jonoja, eikä vierailumme aikana myöskään muita ihmisiä. Huvipuisto on leikkimielisen söpö, mutta armottoman suppea. Vaikka saarella paljon turisteja olikin, oli ilmiselvää, että ainakin huvipuisto on toistaiseksi vielä hyvin vaiheessa ja näin ollen suurimpia massoja se ei vielä ollut koko päivän huvitteluun tavoittanut. Tekemisestä ei silti ollut pulaa. Yksi vaihtoehto oli nauttia saaren lukuisista shoppailumahdollisuuksista. Kansainvälisiä merkkejä oli turha hakea, mutta jos pastellinsävyiset kietaisumekot tai näkinkenkäkorut kiinnostaa, on Vinpearlin shoppailukatu the place to be. Ravintolat ajoivat myös asiansa, ennen kaikkea vanhempien näkökulmasta. Brenkku nimittäin EI ollut täällä mikään tabu.
Boom! Meitähän tä ei sinäänsä haitannut millään tavalla (Tilasimme cocktailit!). Hauskaa vaan muuten paikassa, jossa kohdeyleisö on n. 10-vuotiaan paikkeilla. Mites jos sama näky olisi vastassa esim. Puuhamaassa? Jep. Mä nään jo ne Iltalehden otsikot. Ja sosiaalityöntekijät.
Kun Mojitot oli kiskottu alas, oli aika suunnata vesipuistoon. Jos huvipuistossa tunnelma oli aiemmin suorastaan apokalyptinen, oli vesipuistossa menininki aivan eri. Täällä sai jonottaa ja juosta ja kunnolla muuten saikin. Likumäet olivat huippuja ja niin oli myös kanssauimareiden bikinimuoti, etenkin miehillä. Asiakaskunta koostui vain ja ainoastaan kiinalaisista ja venäläisistä turisteista ja selvästi uimapukumuoti on näillä vyöhykkeillä astetta rohkeampaa. Venäjää ei tunneta homoystävällisyydestä, mutta miesten uikkarimuoti viesti kyllä ihan muusta. 😛 Yleinen look oli nimittäin ilmiömäisen paljastava. Sekä edestä, että takaa. Pikkuriikkisen pieniä speedoja, mistä paistoi kirjaimellisesti kaikki olemassa oleva kehollinen rikkaus läpi. Hyvässä ja pahassa. Kankaanpalat eivät siis jättäneet arvailujen varaan mitään. Naisilla oli niin ikään seksikkyyttä uikkareissa, mutta seksikkäiden bikinien sijasta huomio kiinnittyi naisten kohdalla enemmän niihin suorastaan pornahtaviin poserauksiin. Etenkin näiden alla olevien palmujen juurella.
Tuima Herra Lilja pääsi myös ikuistamaan palmuja…
Sellainen teemapuisto. Oikeasti ihan hauska paikka, mikäli vaan asennoituu oikein. Saarella oli mahdollisuus vielä harrastaa vesiurheilua ja se jos jokin saattaa kiinnostaa monia matkalaisia. Vinpearl Land oli sopivasti hulvattomalla tavalla mauton mesta ja hyvällä huumorintajulla meillä oli todella hilpeä päivä tuolla. Toinen kokemus seuraavassa teemapuistossa olikin astetta kammottavampi.
MONKEY ISLAND
Kerroin aiemmassa postauksessa siitä, että miten lähdimme skootterien kanssa seikkailemaan Nha Trangin ulkopuolelle. Tämän reissun ehdoton kohokohta, tai ehkä enneminkin shokeerauskohta oli se kun vahingossa eksyimme karmivalle Monkey Islandille. Jep. Näin karmivaa saarta en ole eläessäni kohdannut koskaan. Heitimme vielä läppää veneessä ollessamme matkalla tänne, että perillä varmasti odottaa saduista tuttu kauhujensaari, josta palaaminen elävänä tuskin on itsestäänselvyys. Totuus oli se, että perillä pääsimme oikeasti pelkäämään. 😀 Monkey Island siis sijaitsee n. 30km Nha Trangin ulkopuolella olevalla erillisellä saarella. Retkiä tänne mainostetaan keskustan matkatoimistoissa niin ikään ahkeraan. Teimme siinä kohtaa varmasti eettisesti väärin kuin maksoimme sen muutaman latin sisäänpääsymaksun ja otimme sokeina veneen saarelle ottamatta selvää, että mitä perillä odottaa. Toisaalta nyt voin kertoa teille yksityiskohtaisesti, että miksi tänne EI kannatta mennä.
Monkey Island on siis vähän kuin teemapuisto, jonka teemana on apinat. Verenhimoiset sellaiset. Ja kyllä. Koimme sen verenhimon henkilökohtaisesti. Tai sitten eläimet vaan vaistoavat kun ihminen pelkää ja mun pelko ei jäänyt keneltäkään aistimatta siinä kohtaa kun tajusin apinoiden piirittäneen meidät katse kohdistettuna kännykkään mun kädessä. Eksyttiin ehkä viimeisinä asiakkaina apinametsään ja siellä vastaanotto oli kaikkea muuta kuin tervetullut. Trust me – en ole elämässäni koskaan tuntenut niin riipiviää ja eteenpäintyöntyvää tunneta omassa takaselässä kuin siinä tilanteessa ymmärtäessäni, että apinat lähestyvät meikäläisiä joka suunnalta. Kyseessä ei todellakaan ollut mitään söpiksiä vaan näillä kavereilla oli astetta kierommat kelmit mielessä. Mä saan vieläkin kylmiä väreitä. 😀
Eikä siinä vielä kaikki. Me päästiin kuin päästiinkin pakoon ilman vesikauhua, mutta uusi yllätys odotti jo heti kulman takana. Nimittäin pienoiskoko kilpaareenasta, joka toimi uhkapeliareenana. Ja arvaa minkälaisena sellaisena? Tällä areenalla apinat ratsastivat koirilla ja jengi löi vetoa, kuten kuvissa näkyy. Siinä kohtaa meikäläisen mieli huusi vain, että WTF ja pakoon täältä. Nojoo ei siinäkään vielä kaikki. Jos apinoiden laukkaaminen koirilla on jo tarpeeksi kyseenalaista, mitäs mieltä olette siitä, että täällä on myös mahdollisuus harrastaa strutseilla ratsastusta. Kuulitte oiken. Taas tuli todistettua toteen, että ihminen osaa olla aivan helvetin häiriintynyt eläin. Ja turistit ihan oikeasti todella käyttävät näitä palveluita. Alussa saari tuntui tragikoomiselta, mutta lopussa fiilis oli vain ja ainoastaan ankea. Etenkin kun kuuli, että miten nuo koirat vielä haukkuivat pienissä kopeissa, sellaista todella riipivää haukuntaa ja koko saari kaikui.
Jos jossain mestassa voi energiat olla mustana, niin täällä. Monkey Island on siis paikka minne ei pidä matkustaa!
-OTTO-
Ps. Seuraa meitsiä Instagramissa @otto.lilja
Share this story