Iso-Britannia Lontoo

Ensiasunnon Saalistusta Lontoossa – Omat Kokemukset

Mahtavaa alkanutta Uutta Vuotta kaikille. Lomat on lusittu ja paluu arkeen on viimein koittanut ja ai, että tuntuu ihanalle. Siitäkin huolimatta, että oma kalenteri on lomailun johdosta fully booked jälleen kerran. Meikäläisen piti tässä kaiken muun hässäkän ohella hoitaa yliopistoon hakua, sillä deadline on kriittisesti jo ensi viikon perjantaina, itseni matkustaessa Suomeen jo ensiviikon torstaina.

To Do-listallani oli muun muassa motivaatiokirjeen kirjoittamista, suomenkielisten arvosanojen kääntämistä englannin kielelle sekä ensi viikon lopulla alkavaan Nordic Bloggers Experience –kampanjaan, sekä sitä seuraavalla viikolla tuleviin matkamessuihin valmistautumista. Jostain syystä päädyin silti kirjoittamaan teille ensiasunnon etsimisestä Lontoossa. Huomenna jatkuu viralliset jutut, nyt saalistetaan kämppiä.

Asunnonhaku Lontoossa on yksi arkinen stressihelvetti, jolta ei kipua, kärsimystä ja haasteita puutu. Etenkään jos olet ensiasunnon etsijä Lontoossa ja haussa on oma luukku. Kuten me.

Päätin koota vähän yhteen taannoisia kokemuksiani ensiasunnon metsästämisestä Lontoossa. Päällimmäisenä muistikuvana asunnon metsästyksessä oli hektisyys ja stressaavuus. Kaikki hyvät kämpät menee alle sekunnissa ja koko projekti vaatii muutenkin jokaiselta sielun ja ruumiin osalta aivan äärimmäistä sietokykyä, keskittymistä sekä kärsivällisyyttä.

Itse muutimme Lontooseen syyskuussa ja asunto olikin ensimmäinen saalis, joka meidän tuli itsellemme tästä punaisten bussien sekä kymmenen miljoonan menijän metsästä saalistaa. Olemme kummatkin niin tilaa runsaasti vieviä sekä mukavuudenhaluisia persoonia, että halusimme ehdottomasti muuttaa omaan asuntoon ilman kämppiksiä, vaikka se täällä maksaakin ihan huolella.

Sydneyssä meillä oli kämppiskokemuksia helvetin jokaisesta sävystä, joten vaikka se uudessa kaupungissa sosiaalisempaa sekä halvempaa onkin, päätimme silti hommata oman asunnon. Sen lisäksi oma kämppä on kiva olla koska meilläkin kavereita ja perhettä tulee tänne meitä yhtenään moikkaamaan niin, hyvähän se on olla jokin oma privaatti tila missä heitä kaikkia majoittaa. Nytkin koko joulu olisi jäänyt kaikessa kaoottisuudessaan kokematta, mikäli olisimme valinneet asumisratkaisumme toisin.

MISSÄ ME ASUMME?

Asumme tällä hetkellä halutulla, trendikkäällä ja painosanalla KALLIILLA alueella, Pohjois-Lontoon sykkivän sekavassaa yö- sekä markkinaelämän boheemissa keskittymässä – Camden Townissa. Vaikka katukuva Camden Townissa on enemmänkin trash kuin posh, on vuokrat täällä juuri trendikkyytensä vuoksi katossa. Camden Townista on lyhyt matka kaikkialle minne Lontoossa on olennaista päästä ja siksi sijainti ei voisi olla meillekään enempää täydellisempi.

Camdenin legendaarisin asukas on jo edesmennyt Amy Winehouse kenen sielu elää Camdenin kaduilla ja kujilla vieläkin voimakkaasti. Amyn musiikki soi edelleen katusoittajien kitaroissa ja muotokuvat tuovat seinämaalausten muodossa tämän ikonisen soul-artistin muiston eloon ympäri aluetta. Amyn näköispatsasta tietenkään unohtamatta. Eläessään hän oli ilmeisesti tuttu kasvo Camdenin katukuvassa, tai ainakin tunnistettava sellainen. Amyn kodin edustalla palaa vieläkin toisinaan kynttilät. And yes, i’m a FAN.

Camden Townissa ei melua, roskaa taikka toimintaa puutu ja siksi tämä onkin monelle asuinpaikkaa etsiessä ehdoton no no. Meille tämä oli ensimmäinen paikka minne Lontoossa tulimme ja rakastuimme välittömästi. Siksi me halusimme, taistelimme sekä lopulta saimmekin asunnon täältä, ihan vaan nähdäksemme, että esim. kiven heiton päässä Chalk Farmissa taikka Kentish Townissa olisi saanut paljon laadukkaamman kämpän jopa satasia halvemmalla.

MITÄ PITÄÄ MUISTAA KUN ETSII ASUNTOA LONTOOSTA?

  • Vuokrat ovat järjettömiä ja hinta-laatu-suhde ei kohtaa alkuunkaan!
  • Takuuvuokra pyörii yleensä 2-6 viikon tietämillä, riippuen onko kyseessä yksityinen vuokranantaja vaiko Agency.
  • Jos etsit omaa asuntoa, saattaa välittäjä vaatia, että tulosi ovat kuukaudessa 2,5 kertaa vuokraosuutesi suuruinen.
  • Vuokrat ilmoitetaan viikko vuokrina. Eli jos viikottainen vuokra on esimerkiksi 250 puntaa, kerro se luvulla 52 (viikkojen määrä vuodessa) ja jaa summa lopulta 12 = kuukausittain maksettava lopullisen vuokran määrä.
  • Vuokrista saa myös tingata.
  • Jotta vuokralainen pystyy todistamaan tietojen oikeellisuuden, tulee hänen varautua näyttämään pankkitiliotteet kuuden kuukauden ajalta vuokranantajalle. Tai siis jos ei nyt jokaista sivua erikseen niin korostetusti niin, että niistä näkee tienaamisen määrän.
  • Mikäli sinulla on pätevä paikallinen takaaja, koulupaikka taikka työnantaja keneltä saat pätevät lausunnot ja selvitykset, voit päästä ”helposti” pelkällä takuuvuokralla. Muussa tapauksessa sinun tulee varautua maksamaan jopa 6 kuukauden vuokrat ennakkoon, mikä tekee Lontoossa helposti jo 10 000 euroa.
  • Hyvällä alueella studion (yksiö) hinta on kutakuinkin yksiön hinta Helsingin keskustassa x 2.
  • Agency saattaa noudattaa lakeja ja sääntöjä tarkasti, mutta yksityiset voivat olla em. kohtien suhteen joustavampia ja rennompia. Toisaalta agencyt ovat yleensä luotettavampi vaihtoehto ja pulmakulmissa saat apua aina. Ainakin meidän kohdalla Agencyn apu on ollut vanhan Victoriaanisen asuntomme suhteen korvaamaton. Nimim. Kaikki on rempallaan!
  • Tarkista asunnon kunto ja selvitä vuokranantajalta tulevat laskut. Meidän kohdallamme laskuihin kuuluu vuokran lisäksi vesi (maksetaan kerran vuodessa), sähkö, kaasu sekä council tax mikä voi olla yllättävänkin paljon. Langaton netti on myöskin ehdoton, toisinaan se kuuluu, toisinaan ei. Sen saa hankittua myös näppärästi omatoimisesti esimerkiksi post officesta passia vastaan ilman paikallista pankkikorttiakin. Kimppakämpissä laskut kuuluvat puolestaan yleensä vuokraan.
  • Moni asunnoista myydään sisustettuina. Meidän kohdallamme sisustus tarkoitti sängyn lisäksi järkyttävää sinistä sohvaa mikä makaa tällä hetkellä rappukäytävässä, ysärin ja kasarin vaihdetta henkivä poikamiesbokseissa tavattu lasinen tv-taso if you now what i mean, sekä vaatekaappi ja lokero, mitkä muistuttavat elävästi ala-asteen luokkahuonesisustusta 2000-luvun alusta. Kannattaa siis tämäkin tarkistaa ja pyytää vuokranantajalta konkreettista näyttöä, mitä tuleman pitää.
  • Ole itse aktiivinen ja taistele asunto itsellesi. Asunnon metsästäminen Lontoossa voi olla modernia arkista sodankäyntiä parhaimmillaan.
  • Älä hurraa ennen kuin viimeinenkin paperi on allekirjoitettu ja avaimet ovat kädessäsi. Lontoon vuokramarkkinat ovat valoakin nopeammat ja kaikki muutokset ovat mahdollisia. Vaikka Lontoo on muuten semi chilli kaupunki, ei vuokramarkkinoilta byrokratiaa puutu ja siksi kannattaakin lukea sopimukset sekä muut dokumentit suurennuslasin tarkkuudella läpi.

SIJAINTI

Moni säästää sillä, että muuttaa kauemmas keskustasta, mutta itse julistan keskeisen sijainnin nimeen, oli se sitten kalliimpaa tai ei. Makukysymyksiä, mutta keskeinen sijainti parantaa ainakin omaa elämänlaatuani huomattavasti ja olen siitä laadusta valmis maksamaan, vaikka kämppä laadunpuutetta huutaisikin. Sijainti maksaa itse itsensä aina takaisin Lontoossa. Lontoo on iso kaupunki ja liikkuminen voi viedä aikaa, mikäli huono tuuri käy. Lontoo jakautuu Zoneihin 1-9 mistä ainakin 1-6 ovat enemmän tai vähemmän merkittäviä alueita Lontoon Tuben (metron) kannalta. Julkiseen liikenteeseen kuuluu lisäksi myös rautatieverkosto sekä bussiverkosto, mutta itse olen kokenut Tuben käytännöllisimpänä itselleni.

1-2 Zonella sijaitsee pääsääntöisesti kaikki olennainen mistä Lontoo tunnetaan. Zonet ovat myös massiivisia joten zone-jakoa ei kannata pitää absoluuttisena totuutena. Itse asun 2 zonella siis Camden Townissa ja täältä matkustaminen toiselle puolen Thames-jokea joko itään, etelään taikka länteen vie helpostikin aikaa tovin. Siksi itse suosittelenkin pitämään taktisena karttana tube-karttaa ja linjaa missä asut. Itse asun mustan Northern linen varrella ja täältä on helppo mennä kaikkialle minne minun vain suinkaan tarvitsee mennä. Duuniin, keskustaan, nähtävyyksille taikka vaikka lentokentälle. Oyster-kortista eli paikallisesta matkakortista pulitan n. 32 puntaa viikolta, noin reilu 40 euroa. Welcome to London vaan.

Mentäessä zone kolmoselle laskevat vuokrat jo tuntuvasti, mutta julkisen liikenteen maksut taas kasvavat. Zone 3 on ehdottomasti oma kipurajani ja vain siinäkin tapauksessa mikäli koordinaatteina on joko Pohjoinen tai Itä. Muu kolmos zone on itselleni jo poissuljettua ja mikäli mennään neloselle tai eteenpäin niin en voisi enää kuvitellakaan asuvani siellä. Siis sen takia, että se on oman mittapuuni mukaan liian syrjässä. Itselleni on kriteereinä tärkeää, että pääsen nopeasti liikkumaan paikasta toiseen. Itse muutin Lontooseen sen takia, että voin elää keskellä sykettä ja meininkiä ja siksi maksankin mielelläni extraa siitä, että voin elää keskellä sitä.

Alueeseen kannattaa ehdottomasti tutustua ennakkoon ennen kuin asunnon vuokraa, Lontoo on nimittäin kaupunki missä harvemmin enää sieltä alueelta sen enempää poistuu missä asustat. Siinä missä Stadissa on helppo matkustaa Kampista Vuosaareen, olet täällä samassa ajassa poistunut ehkä vasta keskusta-alueelta. On siis äärettömän tärkeää, että viihdyt omilla kotikulmillasi.

Jos bongaat miellyttävän alueen, mutta hinnat ovat korkeita, kannattaa tsekata tube-kartasta seuraavat pysäkit ja vertailla hintoja niihin. Linnuntietä matkat harvemmin ovat pitkiä, mutta ero vuokrissa voi olla puolestaan valtava. Asuminen kannattaa suunnitella miellyttävän sijainnin lisäksi julkisen liikenteen mukaan. Lontoossa julkinen liikenne on ehkä maailman paras, nopein ja kattavin, mikäli se vaan toimii omaa elämääsi katsoen oikein ja jos osoitteesi on sen puolesta kondiksessa, tekee se elämästäsi niin paljon parempaa sekä helpompaa.

Oma suositukseni alueista ovat ehdottomasti Pohjois-Lontoo. Eli Camden sekä lähialueet. Itä on puolestaan edukkaampi ja sitäkin trendikkäämpi kun taas länsi-Lontoo on oletetusti rauhaisampaa.

OMAN ASUNNON HAKU?

Me vuokrasimme oman asuntomme puoliksi sattumanvaraisesti yhdeltä Camden Townin paikalliselta välitystoimistolta Yleensä kannattaa vaan mennä suosiolla sinne alueelle minne haluat muuttaa ja marssia ronskisti toimistoon sisään ja pyytää palvelua peliin.

Asuntomme missä nyt asumme oli ensimmäinen, minkä välittäjämme meille esitteli. Ensivaikutelma oli suomalaiseen laatuvaatimustasoon tottuneelle järkytys ja jatkoimmekin metsästystä. Kokeilimme asunnon hakua mm. netissä. Sivustona käytimme mm. Gumtreetä. Gumtreessä ongelma oli se, että 80% asunnoista oli joko jo mennyt tai menossa kaupaksi. Ongelmia tuotti myös se, että välittäjät eivät vastanneet puhelimiin tai sähköposteihin ja näytön solmiminen oli muuten vaan hankalaa. Erään yksityisen kanssa saimme sovittua näytön ketterämmin ja byrokraattisen puolen olisimme saaneet hoidettua meille näppärämmin, mutta koska koko kerrostalo oli kokonaisen perheen omistama ja suku asui itse naapurissa, koimme paremmaksi vaihtoehdoksi jatkaa metsästystä.

Ne kämpät jotka näyttivät netissä kaikin puolin hyvältä olivat joko siis jo menneet kaupaksi, taikka näyttivät livenä järkyttäviltä, taikka sijainti ei vaan vastannut odotuksiamme alkuunkaan. Elämä ilman osoitetta on etenkin Lontoossa kaoottista ja halusimmekin asettua aloillemme nopeasti. Kun metsästystä oli takana jo toista viikkoa ja stressipisteet hermoromahduksineen ja pettymyksineen hipoivat taivaita, päätimme soittaa ensimmäisen asunnon välittäjälle ja ottaa asunnon, mitä ensimmäisenä kävimme katsomassa. Vaihtoehtona olisi muuten ollut vieläkin huonompi kämppä olemattomalta sijainnilta. Asunto oli ”yllätys yllätys” vieläkin vapaana sillä varmasti yksikään täysijärkinen ei muuttaisi tähän kämppään tällä hinnalla, mutta me ei ollakaan täysijärkisiä. Kranttuus on Lontoossa kirosana. Nyt saimme sentään ”semihuonoa” laatua, mutta täydellisen locaation.

Hintaa tälle kämpälle kertyy kuukaudessa 1350 Puntaa + noin 200 puntaa laskuja, eli karkeasti sanottuna 1550 puntaa tehden nopealla matikalla 775 puntaa per nenä. Maksan siis yksin tästä laskuineen kaikkineen about saman verran, mitä maksaisin kalliista yksiöstä taikka edullisesta kaksiosta Helsingin keskustassa. Alussa se saattoi kirpaista ja paljon, mutta uskokaa: It’s worth it! 

Vuokra on vähintäänkin over rated, vessa on melko rempallaan sekä ikkunoissa on säröjä, mutta sijainti ei voisi tästä paljoa paremmaksi enää muuttua. Nyt kun ollaan saatu vielä omat tavarat tuotua ja sisustettua, niin tämähän on jo ihan meidän koti ja ei tämä enää itse asiassa näytäkään enää niin pahalta. Mitä nyt toi suihku vieläkin hajottaa ja putkimies on tälläkin hetkellä kylppärissä. Neliöitä on ruhtinaalliset 40 ja naapureita on alakerrassa vaan yksi joten meteliä saadaan pitää. Puisto on vastapäätä ja takana virtaa kanaali. 24/7 kioski on 50 metrin päässä, Sainsbury’s megamarket puolestaan 60 metrin päässä, tubelle on ehkä 200 metriä sekä lähimpään H&M:n ehkä 300 metriä. Ei hullumpi.

Siinä kohtaa kun sanoimme, että ”Yes we will take it” suuntasimme välittäjän kyydillä välittömästi toimistolle maksamaan 600 punnan ensi deposit-maksun, mikä oli vähän epäselvää, että mistä me sen maksoimme. Sen jälkeen piti toimittaa määräajassa meidän tapauksessamme työnantajien lausunnot sekä tiliotteet kuuden kuukauden ajalta. Kun nämä oltiin käsitelty, piti käydä toimistolla maksamassa vielä 6 viikon takuuvuokra. Tässä yhteydessä kirjoitettiin myös n. 20 sivuinen vuokrasoppari mistä en ymmärtänyt sanaakaan. Dokumenttia pyydettiin jatkuvasti lisää ja jatkuvasti oli puutetta jostain. Lopulta kun saimme avaimen handuun, marssimme välittömästi uuteen kotimme.

Kämpän tarkoitus oli olla sisustettu, mutta vastassa ei ollut edes sänkyä. Sen sijaan vastassa oli n. puolikkaan ihmisen istuttava sininen sohvahirvitys sekä juurikin se jäinen kasari poikamies lasitaso, mistä aiemmin ohimennen mainitsin. Uusi soittorumba alkakoon ja lopulta saimmekin tänne pari Irkku miestä kokoamaan ne kaksi uuden karheaa, ei niin upeaa kaapistoa sekä sänkymme, mistä oli sopimuksessa sovittu.

Tähän mennessä ei elämää suurempia ongelmia ole vielä ilmaantunut, mitä nyt lämpö ei ensin toiminut, suihku meni rikki, vessan remontti viivästyi kolmella viikolla (3vkoa ilman WC:n lattiaa), vessa alkoi vuotamaan alakerran naapuriin ja landlord ei ole vieläkään tullut hakemaan huonekalujaan pois, mikä tarkoittaa sitä, että koko pieni rappukäytävämme on nyt täynnä huonekaluja. No mutta tämä on Lontoo. Suomessa näin ei kävisi päinsä, mutta täällä kun tarkemmin kelaa niin mitä väliä? Jos muut vetää vasemmalla kädellä niin sehän tarkoittaa vaan sitä, että itsekin saa vetää ja se jos jokin tekee elämästä huomattavasti letkeämpää.

Ensiasunnon vuokraus Lontoossa oli äärettömän stressaavaa ja hektinen kokemus, johon vaikutti varmasti myös pitkälti pieni kielimuuri sekä kireä aikataulumme. Tähän asuntoon emme ajatelleet jäädä enää kun ensi syyskuussa vuokrasopimuksemme päättyy. Camdeniin sekä lähialueisiin olemme puolestaan sen verta kiintyneitä, että jostain täältä nurkilta aiomme myös tulevan kämppämme hommata. Se, minkä aiomme ensi syksynä tehdä toisin on käyttää asunnon hakuun paljon enemmän aikaa, keskittymistä sekä tarkkaavaisuutta. Jos jokin asia on fakta niin se, että kimppakämppään muuttaessa välttyy varmasti vastaavalta stressiltä!

-OTTO-

Ps. Seuraa meitsiä ja blogia Facebookissa & Instagramissa @ottoizakaya

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply
    anni
    7 tammikuun, 2016 at 9:40 pm

    ois niin siistiä nähä kuvia siitä teän kämpästä 🙂

    • Reply
      Otto
      7 tammikuun, 2016 at 10:40 pm

      Lupaan tehdä kotiesittely-postauksen heti kun varastetun kameran tilalle saadaan uusi! 🙂

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.