Viikko Vorarlbegissa, Itävallassa, road tripillä super söpön MINI Clubmanin kanssa. Kuudella eri alueella, aidoissa alppimaisemissa. Ne ketkä seuras taannoista reissua somen välityksellä varmasti huomasivat, että meininki, puitteet ja maisemat eivät toden teolla jättäneet kylmäksi. Olen jo pitkään haaveillut luontomatkasta Alpeilla ja nyt viimein sain mahiksen ja sitä kautta alppielämyksen koettua. Ja miten paljon mä löysinkään itsestäni ja omista mieltymyksistä uusia puolia. Varoitan, että tämä postaus saattaa ajaa sut buukkaamaan jopa lentoliput keski-Eurooppaan, sillä en keksi kovinkaan montaa syytä, miksi joku ei nauttisi matkustamisesta tuolla päin palloa. Jos seuraava reissukohde ei ole vielä tiedossa, niin tästä vähän inspiraatiota. Miksi lähteä siis Keski-Euroopan sydämeen, Vorarlbergiin road tripille? Anna mä kerron.

1. VERRATTOMAT MAISEMAT

Se miltä kohde näyttää ympäristönsä puolesta, on aika oleellinen tekijä matkakohdetta valittaessa. Vorarlbergin mahtipontisia vuoristoisia maanteitä pitkin ajellessa ei jää mitään epäselvää, että ketä oli eturivissä siinä kohtaa kun luontoäiti jakeli aikojen alussa kauneudenlahjoja eteenpäin.

Itävallan länsiosassa, Sveitsin, Saksan ja Liechtensteinin kupeessa Alpeilla sijaitseva vehreän vuoristoinen osavaltio on yhtä kuin valtavia korkeuseroja, häiriintyneen turkooseja jokia, valkoisia Alppien huippuja, modernin itävaltalaisen arkkitehtuurin sekä perinteisyyttä edustavien kylien rinnakkaiseloa, sekä loputonta luontoa. Osa pienistä kylistä näyttää söpöydessään ihan teatterilavasteilta, kun taas toiset muistuttavat vahvasti tv:n perusteella muodostunutta mielikuvaa Jenkkien Aspenista. Vorarlbergin teitä ei voi hyvälläkään mielellä verrata kasitieksi Porista Kokkolaan. Sen sijaan täällä tuntee olevansa ulkomailla ihan sanan jokaisessa merkityksessä. Maisemat ja korkeuserot tekevät autossa sittaamisesta jo yhtä isoa aktiviteettia.

2. MONIPUOLISET MAJOITUSVAIHTOEHDOT – ERÄILIJÄSTÄ ELITISTILLE

Ylemmät kuvat Lechistä Hotelli Goldener Bergista. Biohotelli Chesa Valisasta. Alempi foto Lindauer Hütte nimisestä alppidormista. 

Korkea elintaso näkyy Vorarlbergissa kaikkialla. Koko osavaltio suorastaan loistaa puhtaudella, tilalla ja seesteisyydellä. Tämä näkyy myös majoitusvaihtoehdoissa. Vierailimme yhteensä kuudella alueella viikon aikana, ja tähän mahtui myös 6 hyvin erilaista majoituspaikkaa. Namastea huutavasta biohotellista pikkukylän perinteitä pursuavaan putiikkihotelliin, josta alppien keskelle 2 kilometrin korkeuteen vuoristodormiin. Kokeilimme myös Vorarbergin pääkaupungissa sijaitsevaa bisneshotellia, paikallista bed & breakfast henkistä majoitusratkaisua sekä koimme myös ultimaattista luksusta Lech nimisessä talviloimataivaassa. Yksi asia mikä yhdisti kaikkia oli laatu. Huoneet olivat vastikään rempattu uuteen uskoon, bränikän puun tuoksu piti aromia yllä ja patjoissa ei oltu pihistelty käyttäen ikean halvinta laatua. Tila, ekologisuus ja parveke hulppeitten näkymien kanssa tuntui kuuluvan myös jokaiseen huoneeseen.

Hotellit olivat sen verran merkittävä osa reissuamme, että kerron näistä teille erillisen postauksen muodossa seuraavalla kerralla.

3. AKTIVITEETTEJA LAIDASTA LAITAAN

Olit sä sitten kiinnostunut vaelluksesta vuoristossa, samoilusta luonnossa, juustojen maistelusta, hyvästä viinistä, yleisesti erittäin mainitsemisen arvoisesta gastronomiasta, golfauksesta alppimaisemissa, kalastuksesta, suppailusta järven päällä, joogasta, omatekoisen teen valmistuksesta – poimimisvaiheesta aina teekuppiin saakka, designista, taiteesta, kirjaimellisesta vuoristoradasta (Alpine-coaster Montafonissa – 2600m pelkkää meininkiä vuorenrinnettä alas) tai ihan vaan paikallisen keskieurooppalaisen paikallisen elämän aistimisesta, niin tarjoaa Vorarlberg ihan kaikkea tätä ja varmasti paljon paljon muutakin. Osavaltion sisällä on helppo huidella auton kanssa kylästä kolmanteen ja vuorenrinteeltä viidenteen. Jos pönde alkaa kyllästyttää, tarjoaa Bregenz, osavaltion pääkaupunki Bodenjärven rannalla myös urbaania elämää pienoiskoossa. Sanotaan näin, että tylsää ei viikon aikana tullut. Aktiiviseen matkailuun Vorarlberg on kertakaikkiaan ihan ässä.

4. RUOKA. NAM!

Safka ja luonto ne yhteen sopii. Juustot ja valkoviini kuuluivat täällä olennaisesti tilanteeseen kuin tilanteeseen, oltiin sitten kilometrien korkeudessa pilvien yläpuolella, tai lähempänä maanpintaa. Ruoka oli muutenkin nannaa. Huonoa sapuskaa en syönyt kertaakaan koko viikon aikana. Wurstit, frankfurtit ja wiener snitchzelit klikkaa meitsin kanssa aina, mutta löytyy sieltä keittiöstä muutakin. Suosittelen kokeilemaan mm. Tirolean dumblingseja, Käsespätzleä sekä paikallisia kanttarelleja. Bisseä ei sovi myöskään unohtaa. Eikä sanpsia. <3

5. KAIKKI NÄMÄ YHDESSÄ. ELI HARVINAISEN KOMPAKTI MONIPUOLISUUS

Päästiin myös kertomaan paikallisille viestimille sekä matkabloggaamisesta, että Vorarlbergin vetävimmistä vetonauloista…

Vorarlberg sopii matkakohteena kaikessa monenkirjavuudessaan niin luontomatkailijoille, luksusmatkailijoille, lapsiperheille, rauhaa hakeville reissulaisille sekä visuaalisesta silmänilosta nauttiville turisteille. Parhaimmassa tapauksessa matkailija tajuaa täällä olevansa melkein tätä kaikkea (omassa tapauksessa lukuun ottamatta lapsiperhettä). Vorarlbergissa ei todellakaan kannatta jäädä mahalleen makoilemaan yhteen pisteeseen vaan auton kanssa tosiaan pääsee liikkumaan kätevästi kylästä toiseen. Toistaen itseäni – tien päällä maisemien fiilistely on merkittävä osa koko kohdetta, joten siksi roadtrip on aika verraton tapa kokea tätä aluetta. Nähtiin viikon sisään niin paljon, että lopulta fiilis oli about sama kuin oltaisiin ajettu Helsingistä Vladivostokiin. Auto tuo lisäksi vapautta poiketa vaikka Liechtensteinissa kahvilla, kuten me teimme koska se nyt sattui olemaan sopivasti tien varrella. Monesti meidän piti myös huikkasta Saksan puolella ennen kuin pääsimme vaihtamaan kylää Vorarlbergin sisällä toiseen. Only in Europe. Ja siis välimatkaa tässä n. 40 km. Maabongaus ei voisi olla tällä alueella tehokkaampaa. Itse tuli viikon sisällä käytyä 6 eri alueen, 6 eri hotellin ja 12 eri ravintolan lisäksi käytyä myös 4 eri maassa. Time well spent.

Ei voi muuta todeta kuin, että viikko luonnon keskellä näissä maisemissa – aika detoxinen fiilis näin jälkikäteen. En edes tiennyt, että voisin nauttia näin aktiivisesta tyylistä reissata. Aktiivinen roadtrip läpi vuoriston, luonnon ja makunystyröiden. Vertaan reissun vaikutusta onnistuneeseen meditaatioon tai vuosikausien terapiaan. Matkailun terveysvaikutukset ovat todellisia!

-OTTO-

*Matka oli kaupallinen yhteistyö Vorarlbergin virallisen turismivastaavan, Visit Austrian & NordicTB:n kanssa.*

Share this story

COMMENTS Expand -
  1. Upeita kuvia, heti alkoi tehdä mieli vuorille! Tai joihinkin ihaniin hotelleihin, oih, jään innolla odottamaan hotlapostausta! Millaisiksi koit paikalliset? Koko Itävalta on kyllä täynnä mitä hienoimpia paikkoja – ja tietty mitä herkuimpia Knödeleitä ♥ ! Terkkuja Tirolin pääkaupungista Innsbruckista, jos sattuu lähelle niin kannattaa ehdottomasti tsekata, täällä luonto ja urbaani kohtaa huikealla tavalla. 🙂

    1. Iso kiitos! Helppo saada kivoja kuvia kun maisemat on tota luokkaa! Lupaan, että hotellit missä käytiin ovat silti lähes yhtä makeeta herkkua tuolla! <3

      Koin paikalliset ihan mielettömän ystävällisinä ja mukavina. Välillä kun yhteinen kieli puuttui täysin, niin sopivaa eksotiikkaa oli kanssa messissä. Välillä on tosi jees saadessa antaa pelkälle kehonkielelle ja eleille vallan. Ite en häiriinny siitä, mikäli englantia ei puhuta. 🙂 Tykkäsin ihan joka tavalla! Kiitops myös vinkistä. Oon ihan varma, että palaan noihin maisemiin vielä!

  2. Otto, ihanasti olet kirjoittanut. Tää on mun sydäntä lähellä, ihan tippa linssissä luin juttuasi. Mehän asutaan ihan Vorarlbergin rajalla joten siellä tulee käytyä useasti. Me oltiin viime viikolla myös Montafonissa yksi yö ja voi että mikä paikka. Siitä tulee postaus varmaan huomenna. Enkä malta odottaa postaustasi noista hotelleista. Mä olen niin onnellinen että sä tykästyit myös Vorarlbergiin. 🙂 Ja tosiaan noi road tripit kuuluu siihen asiaan, ehdottomasti. Viime viikolla tosiaan kuskasin kahta suomalaista hurjia vuoriteitä ja ne kiljui joko innosta tai kauhusta (välillä ei ollut suojakaiteita).

    1. No nyt tuli kyllä hyvä mieli <3 Ihana kommentti, kiitos! En yhtään ihmettele, että pääs kyytiläisiltä kiljaduksia, oli nimittäin aika kuumottavia noi tiet välillä, etenkin kun joku isompi kaara tuli kulman takaa puskista vastaan...:D Onneks sain istua vaan stressittömästi pelkääjän paikalla.

      Pitää käydä tsekkaamasa myös sun postaus! 🙂

ADD A COMMENT

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.