Inspiration Lifestyle Slider

TÄSSÄ ON MUN PUKEUTUMISTYYLI

*Kaupallinen yhteistyö TrendHim.Fi:n kanssa*

Vähän jotain erilaista settiä tähän väliin. Tänään puhutaan nimittäin tyylistä. Meikäläisen omasta sellaisesta.  Ulkoiset tekijät ovat itselleni valehtelematta tärkeitä, tosin semi leppoisalla mittakaavalla. Varsinaisesti en voi sanoa seuraavani muotia, sen sijaan tarkkailen vastaantulijoita ja haen inspiraatiota lontoolaisten katutyyleistä. Siisti ja freesi pukeutuminen on itselleni asia, jonka olen oppinut jo ihan skidinä. Omasta mielestä se kuuluu hyvään kasvatukseen, että lapsi opetetaan pukeutumaan asiallisesti jo ihan elämän alkuvaiheissa. Vaikka ei nyt muodin aallonharjalla heilusikaan, on raikkaus ja tilanteeseen sopivan pukeutumisen handlaaminen avainsanoja, mitä tulee mielestäni asialliseen tyyliin. TrendHim.Fi verkkokauppa haastoi mut pohtimaan syvemmin, että mitkä elementit mahtaa omassa pukeutumisessa olla itselleni niitä tärkeimpiä. Mitä ilman en lähde ovesta ulos, ja miten omat henkilökohtaiset luonteenpiirteet heijastuvat tähän pintapuoliseen ulosantiin. 

Mitä henkilö on sisältä, näkyy se saletisti myös ulkoisessa habituksessa. Onhan pukeutuminen ja laittautuminen merkittävä itseilmaisun väline. Puhuttaessa mun omista sisäisistä vallitsevista luonteenpiirteistä, koen merkittävimpinä sellaisina positiivisen innovatiivisuuden, empaattisuuden, optimistisuuden, huumorintajun sekä yleisen vapaamielisyyden. Koen olevani ylipäätään henkisesti aika kahleeton kaveri. Pukeutumisessa sen näkee erityisesti siinä, että mulla ei ole mitään tarkkoja tyylirajoitteita. Pukeudun aika pitkälti juuri siten miten milläkin hetkellä parhaalta tuntuu. Yhtenä viikkona tummat värit saattavat miellyttää silmää, kun taas toisena viikkona purppura saattaa tuntua siltä ainoalta ja oikealta. Ei ole yhtään tavatonta, että oma henkilökohtainen tyylisuuntaukseni vaihtuu päivän aikana useammankin kerran. Aamupäivällä voin olla jock, keskipäivällä street, iltapäivällä wannabe business tai nynny unelmavävy ja illansuussa olen saattanut jo saada inspiraation vaikka boheemeista laitapuolenkulkijoista. 

Tärkeintä mulle on se, että itse fiilaan omaa lookkia.  Aika harvoin edes kysyn keneltäkään mielipidettä, että miltä joku asu näyttää päällä. Luotan aika kokonaisvaltaisesti omaan arvostelukykyyn meni sitten syteen tai saveen. Toisinaan on mennyt kyllä saveen aika pahastikin, mutta ainakin saa nauraa jälkikäteen. 😀 Vaikka ulkonäkö on itselle tietyissä määrin tärkeää, en kyllä siitäkään huolimatta osaa ottaa omasta ulkonäöstä sen suurempaa stressiä. Yleensä ulkonäkökeskeisyys on itselle puoliksi läppää. Rusketus, hampaidenvalkaisu, brändihuudatukset jne. Välillä on oikeasti hauska leikkiä Essexiä, koska mulle tulee ainakin ehostautumisesta hilpeän hyvä fiilis. 

Olen itseasiassa huomannut, että silloin kun yritän tosissani räjäyttää potin jollain yli suunnitellulla asukokonaisuudella, on lopputulos lähes poikkeuksetta fiasko. Paras tyyli syntyy itsellä spontaanisti ja koenkin olevani parhaimmillani niinkin arkisessa tilanteessa kuin kotivaatteissa lähikaupassa vastaheränneen näköisenä tiistaina kello 9.30 AM. Se peilikuva miellyttää omaa silmääni eniten. 

Tärkein elementti omassa tyylissä on asusteet. Lompakot, laukut, aurinkolasit ja ennen kaikkea kellot. Mä en edes muista, että milloin ranne on ollut viimeksi alasti. Mikäli kello puuttuu, on fiilis vähintäänkin hyvin paljas. Sama juttu arskojen kanssa. Tyyli saa muuten olla mielestäni hyvinkin ratchet, mutta mikäli assat on kondiksessa – kaikki on kondiksessa. Etenkin kello antaa tyyliin mielestäni merkittävää struktuuria ja ryhtiä. Eri tyylisten ja tilanteeseen sopivien kellojen keräily antaa itselleni lisäksi ihan käsittämättömän suurta tyydytystä ja laatikosta löytyykin kello aina ihan joka tilanteeseen. Siinä kohta kun haluan viestiä digitaalisempaa minäkuvaa, löytyy ranteesta vaikka iWatch. Posh-spice päivinä taas ranteesta löytyy jokin astetta klassisempi malli, mihin oon joskus materialistisempina takavuosina pistänyt pikkuisen omaisuuden kiinni.

Helsingissä vielä asuessani makuni oli huomattavasti enemmän brändiä huutava sekä bling bling. Nykyisin fiilaan huomattavasti simppelimpää, pelkistetympää ja boheemimpaa stailia. Omaa silmääni miellyttää tällä hetkellä etenkin skandinaaviset ja minimalistiset kellomallit. Viimeisen puolen vuoden aikana olen erityisesti innostunut anonyymeista malleista, jotka eivät profiloi itseäni kuluttajana. Anonyymi tai ei, on kestävyys ja laatu silti avainasemassa. Kuvassa näkyvä tanskalainen Dane Daperin kello on meitsin uusin tulokas kellokokoelmaan. Valkkasin kellon tosiaan jäbille suunnatusta TrendHim-asusteverkkokaupasta ja tämä tulokas onkin viihtynyt meikäläisen ranteessa mukavasti nyt viime päivät. Hakusessa oli käytännöllinen pesunkestävän tyylikäs arkikello, joka sopisi ranteeseen niin reissussa kuin ruokakaupassa. Hakusessa oli asuun kuin asuun sekä tilanteeseen kuin tilanteeseen sopiva malli, joka kestää myös aikaa. Preferenssi värin suhteen oli tällä kertaa klassisen musta ja haettu yleisilme juuri pelkistetyn minimalistisen kevyt. Etsin erityisesti mesh-rannekkeella varustettua kelloa, sillä mesh antaa mielestäni muuten minimalistiseen malliin kivaa pientä arvokkuutta sekä snadia maskuliinisuutta.  Saatu lopputulos oli juuri mitä mä hain. TrendHim-verkkokaupasta löytyy muutenkin tosi kattava valikoima eri hintaluokan kelloja sekä muita asusteita nimenomaan kundeille. Eli kaikki jäbät, bf:t, gft ja muut vaimokkeet huomio. Käykää ihmeessä tsekkaamassa, mikäli omalle pupuselle tai itselle löytyisi tuolta jotain kivaa. 

Tältä kuulostaa meikäläisen tyylifilosofia. Oma tyyli on siitä jännä asia, että se myös kehittyy kokoajan. Kuukausi kuukaudelta huomaan tunnistavani paremmin, että mikä itselleni sopii. Kuukausi kuukaudelta myös ympäristön paine omaan pukeutumiseen pienenee. Jos jotain oon viime vuosien aikana oppinut, niin oman sisäinen tyylitaiturin kuunteleminen, ei niinkään muiden. Mä jos joku tiedän sen, että miten liika yrittäminen voi näyttää pahimmassa tapauksessa lähinnä nololta. 😀 Sellaista. Pieni asustepäivitys oli kyllä nyt enemmän kuin paikallaan, sillä tuleviin viikkoihin mahtuu lentämistä mailin jos toisenkin edestä. Pläneissä oli tarkoitus lähteä alunperin Pohjois-Koreaan syksyllä. Huomasimme lopulta, että Pohjois-Koreaan matkustaminen vaatisi vaan vähän enemmänkin niin henkistä kuin fyysistäkin organisointia, joten päätimme siirtää reissua ensi kevääseen. Meiltä löytyy avoimet liput Pekingiin, joten kyllä se Pohjois-Korea vaan kovasti tuolla korvan takana kolkuttelee. Kiinassa on tultu käytyä nyt muutaman vuoden aikana kahdesti, joten sanotaan näin että kolmannelle reissuille ei ole sen enempää kinnostusta. Peking olisi taktisesti juuri suoran lentoreitin päässä Pjongjangista joten miksipä ei. Eurooppa tulee puolestaan tulevien viikkojen aikana hyvinkin tutuksi. Elokuun viimeinen viikonloppu suunnataan Alexin kanssa Varsovaan parisuhdematkalle. Viikko sen jälkeen suuntana puolestaan on Itävalta, jonne olen lähdössä yhdessä ruotsalaisen, norjalaisen ja tanskalaisen bloggaajakolleegan kanssa. Syyskuun lopussa odottaa lopulta pidennetty viikonloppu Milanossa!

Superia viikkoa kaikille. x

-OTTO-

You Might Also Like

No Comments

    Leave a Reply