Iso-Britannia Lontoo Yhteistyö

TAKANA VILLI & KOSTEA KESÄ – MISTÄ APUA?

*Kaupallinen yhteistyö*

Onko muillakin vaikeaa pysytellä kesällä kuosissa? Et ole yksin. Annappa niin kerron vähän omista viime kuukausista. En nyt voi varsinaisesti vedota siihen, että olisin jotenkin työn raskauttama, sillä en missään olosuhteissa ole. Saan tehdä työkseni omaa intohimoani ja näin ollen duuni myös tuntuu kaikkea muuta kuin rankalta. Huvit ovat tosin olleet kuluneen kesän aikana sitäkin raskaammat. 😀 Sen sijaan, että söisin tai joisin suruun, teen niin yleensä iloon ja onnistumiseen ja viime kuukausina itsensä palkitsemiseen on toden totta löytynyt aihetta. On mahtunut matkoja, juhlia, festareita, kosteita pickinkejä, terassilla köllöttämistä, biitsiä, jälleennäkemisiä ja henkilökohtaisia edistysaskeleita. Mä vaan rehellisesti rakastan pitkiä illallisia, hiilaria, grillimakkaraa, Gin & Tonicia, punaviiniä, bissejä, sipsiä, suklaata ja limpparia. Juuri nämä edellä mainitut käsitteet ovat kuuluneet olennaisena osana kuluneisiin kuukausiin. Kovasti mainostamani hedonistiset elämäntavat ovat niin ikään myös sosiaalisia elämäntapoja ja kesäaikaan elämä on hyvin ihmisläheistä.

Silloin kun Suomessa on lomasesonki, näkyy se myös meidän kodin vieraskirjassa. Ei voi muuta kuin olla mielettömän kiitollinen siitä, että lähes joka viikonloppu tai viikko on joku vieras tulossa kylään. Sen jälkeen kun tulin Kuubasta toukokuussa, on kämpän ovi käynyt kuin saluunassa.  Niinhän se vähän menee, että frendien käydessä kylässä, ei sitä kotona tule kovinkaan usein istuttua juomassa vihersmoothieita tai syömässä puuroa. Ravintolat, cocktailit, pubit ja herkuttelu kuuluvat Lontoossa asiaan olennaisesti ja onhan se aivan mahtavaa. Kaikki muu kiittää paitsi kroppa.

Nautin hikoilusta, urheilusta, mehudieeteistä ja salaatista, mutta siinä kohtaa kun ympäristö on vahvasti lomamoodilla, minä mukaanlukien, valuu terveelliset elämänarvot suorinta reittiä syvimpään unholaan. Harrastan toisinaan puhdistuskuureja sekä treenaan jopa ahkerasti. Toisinaan herään taas tilanteeseen, että 2 kuukautta on mennyt täysin muualla kuin punttisalilla tai Sainsbyryn saldehyllyllä. Nyt viime viikonlopun jälkeen mulle tuli mitta täyteen koko kuluneen kevään ja kesän edestä. Tuli fiilis, että pöhötys saa luvan päättyä tähän paikkaan ja samalla krapulat voivat vaihtua kookosveteen. Ei mitään liian vakavaa sentään, ei mulle ole aikomusta illallisista ja afterworkeista luopua, mutta sen sijaan että harrastaisin näitä eventejä viisi kertaa viikossa, voisin karsia näitä harrastuksia vaikka kahteen. Tavoitteena on tällä hetkellä yleisesti terveellisemmän elintavat. 

Tsekatkaa miten ihastuttavia!

Herkuttelun lopettaminen on mulle suuri haaste, kuten se on koko meidän modernille Lontoo-perheelle. Leffailtoja tai Suomen Bachelor maratooneja on hirveän vaikea nauttia ilman suolapalaa suussa. Sama tilanne tehdessäni joko duunia tai opiskelua –  koko ajan on pakko tunkea jotain nassuun. Päätimme koko meidän taloutemme voimin aloittaa nyt tämän kostean, rasvaisen ja kehoa uuvuttavan lomakauden jälkeen hillitty elämäntaparemontti. Sain hiljattain kotiin ravintorikkaita maistiaisia Giving Tree:ltä, ja tässäpä muuten löytyi vallankumouksellinen vaihtoehto epäterveellisille herkuille. 

Oon aina ollut sopivasti skeptinen terveellisten herkkujen suhteen, mutta näistä snackseista löytyi potentiaalia ihan uudella tavalla. Rehellisesti sanottuna enpä ole varmaan koskaan törmännyt mihinkään vastaavaan. Giving Tree:n herkut ovat uhkaavasti korvaamassa meillä sipsit ihan täysin. Erityisesti suolafriikkinä parsakaali, eli Giving Tree Brocolli crispit on mun uus ehdoton obsession. Ja tämä herkku todella sopii myös mukaan tähän oman elämän puolivillaseen bikini fitness haasteeseen. Tätä voi nimittäin kutsua jo lähes super food mässyksi. Se mitä fiilaan eniten on, että pussista ihan oikeasti tulee ulos maustettu parsakaali, parsakaali muodossa, täynnä kuituja sekä protskua. How cool is that? Teollisuus ja lisäaineet loistavat näissä herkuissa poissaolollaan. Mainitsemisen arvoista Giving Treen herkuissa on myös se, että ne on samalla 1 päivän 5:stä tarvittavasta hedelmä & vege-annoksesta. 

Giving Tree:n mansikat on myös aika <3

Toinen terveellinen pakkomielle mihin olen hiljattain tutustunut on Chi:n kookosvedet ja kaakaomaidot. Chi:n kookosvesi on täysin käsittelemätöntä, eli mitään ei ole lisätty eikä mitään ole otettu myöskään pois. Koska Chi:n kookosvesi on täysin käsittelemätöntä, on sen nesteyttävä vaikutus ultimaattinen. Ja trust me, sitä vaikutusta on todella tässä kehossa viime kuukausien jälkeen tarvittu. 😀 Vaikutus tuntuu välittömältä. Chi:n tuotteet ovat snadisti hintavampia, kuin tusina kookosvedet marketin hyllyllä, mutta laatu on asia josta kannattaa maksaa, kuten myös kestävistä arvoista. Kestävät arvot ovat vahvasti osa Chi:n brändiä. Yksi painavimmista syistä, miksi tuen Chi:n tuotteita on se, että firma tekee duunia käsikädessä kestävää puhdasta vettä rahoittavan Drop4Drop.org järjestön kanssa, toimittaakseen vesiväyliä maihin, jotka tarvitsevat sitä tässä maailmassa eniten. Vesi on iso ongelma kehittyvissä maissa ja jos omilla kulutustottumuksilla pystyy vaikuttamaan, niin se on länsimaisen kulutusyhteiskunnan vastuu. Mitään pyhää miestä musta ei saa, enkä sitä yritäkään olla. Siitä huolimatta olen pyrkinyt vaihtamaan markettien alimmat hyllyt tuotteisiin, joiden alkuperästä olen edes jotenkin tietoinen.

Kaikesta Chi:n myynnistä menee osaa Drop4drop:lle, ja tämä pätee myös saman brändin makeampiin herkkuihin. Kuten aiemmin mainitsin, on suklaa ollut mulle suorastaan häkellyttävä kiusaus. Osa on koukussa spadduun, meikäläinen taas pahiten ehkä Snickersiin ja Twixiin. Välillä jopa niin pahasti, että oon huomannut käyneeni alakerran kioskissa noin 6 x päivässä (liioittelua!). Himojen iskiessä näihin piinallisiin tilanteisiin vastaus on löytynyt Chi:n 100% meijerivapaasta, gluteenittomasta, vegaanisesta, kosher kaakaomaidosta. Aikamoinen kombo eikö. Lähentelee siis täydellisyyttä. Chi:n kaakaomaito on sen verran intensiivinen makuelämys, että pahemmankin asteen sokeripeikon kuumotukset hampaankolossa loppuu siihen paikkaan. Tykkään myös Chi:n tuotteista sen takia, että niissä on kiva luxury twist. Tiedän ostavani laatua sekä fanitan lisänä vielä noita värikkäitä pakkauksia. Muistuttaa mielestäni Versacen mekkoja? 😀

Veikkaan, että tulevana viikonloppuna saattaa tulla pieniä notkahduksia omaan ruokavalioon, sillä lomakauden viimeinen vieras saapuu meille kylään. Tiedän, että lautaselta tulee löytymään muutakin kuin kanaa ja pinaattia, mutta ainakin meidän kaapit pursuaa Giving Tree:n ja Chi:n tuotteita. Eipähän tartte kotona retkahdella. Giving Tree:n ja Chi:n tuotteet tulee myyntiin Suomeen elokuussa, joten kannattaa pitää silmät auki. Jos himot ei hellitä siihen saakka, kannattaa käydä tekemässä tilaukset joko verkkokaupasta. Ihan ässä-tuotteita. Mä meen nyt mässäilemään ja nesteyttämään itseäni lisää – terveellisesti! 

-Otto-

You Might Also Like

No Comments

    Leave a Reply