Georgia Ruanda Ukraina Vietnam Yleinen

Mun kolme yllättävää reissuhaavetta vuodelle 2018

Vasta saavuimme Jenkeistä, mutta matkahaaveet tulevalle vuodelle ovat jo vahvasti mielessä. Viime vuosi oli lopulta matkailun suhteen aika aktiivinen ja haluan pitää huolta, että tuleva vuosi ei tule suinkaan kalpenemaan rinnalla. Yhdysvaltojen jälkeen himo päästä vaihtoehtoisesti takaisin Aasiaan on ollu kova. Oikeastaan tällä hekellä koko itäinen pallonpuolisko kiehtoo länttä enemmän. Sen tiedän vasta, että tammi-helmikuussa pääsen vierailemaan Riikassa peräti kahdesti – vieläpä parin viikon syklillä toisistaan. Ensimmäinen vierailu tapahtuu Nordic Bloggers’ Experiencen kampanjan siivittämänä jo parin viikon päästä ja tästä seuraava vierailu puolestaan NordicTB-blogikollektiivin summitin merkeissä. NBE:ssä olen muuten jo kolmatta vuotta putkeen hostina – näin someni tulee perinteisesti täyttymään parin viikon päästä aika Suomi-teemaisesta sisällöstä latvialaisen mausteen ohella. Toisen vierailun yhteydessä pääsen myös pikaisesti piipahtamaan Tukholmassa, sillä täältä paatti kohti Baltiaa lähtee matkaan. Tukholma ei ole kuulunut henkilökohtaisiin suosikkikohteisiin aiemmin, mutta ehkä aikuisemmilla silmillä mieli avartuu eri tavalla.  Huhtikuussa suuntana on puolestaan Ruanda, jossa silloinkin on kyseessä enemmänkin työmatka liittyen yrityshankeprojektiinjosta kerroin teille aiemmin. Toukokuussa on tiedossa mahdollinen matka Irlantiin, mutta sen lisäksi vuosi näyttää aika avointa kirjaa.

Jos saa vähän haaveilla, ovat seuraavat kohteet sellaisia, joista haluaisin itseni löytää tämän vuoden aikana. Osa saattaa olla aika absurdeja, mutta kokeillaan.

1. Saudi-Arabia

Mulla on lievä pakkomielle päästä kokemaan tavallisesta poikkeavampia kohteita. Viime kesänä suunnittelimme lähipiirimme kauhuksi matkaa Pohjois-Koreaan, mutta Korean niemimaan kiristyneen turvallisuustilanteen johdosta päätimme siirtää reissusuunnitelmia tulevaisuuteen. Pohjois-Korea on myös kohde, jonne matkustamista haluan pohtia lisäksi siltä kantilta, että mitä lisäarvoa matkani voisi mahdollisesti antaa. Pelkkä huvimatka, mitä se näennäisesti tuleekin olemaan, tuntuu tähän brutaaliin diktatuuriin tällä hetkellä sellaisenaan jokseenkin epäeettiseltä.

No mutta eriskummallisesta maasta seuraavaan. Kiinnostus Saudi-Arabiaa kohtaan on noussut viime syksyn jälkeen puolestaan räjähdysmäisesti. Mediassa tapahtuneesta liikehdinnästä voi aistia, että muutoksia on tapahtumassa ja isot tuulet puhaltavat tässä vanhoillista Islamia – ainakin pintapuolisesti vahvasti edustavassa arabivaltiossa. Kiinnostus Saudi-Arabiaa kohtaa on vain kasvanut sen myötä kun olen päässyt yliopiston kautta tutustumaan saudiarabialaisiin opiskelukavereihin. Heidän myötään mielikuva maasta on avartunut suuresti ja etenkin elämä suljettujen Instagram profiilien sisäpuolella on aukaissut ajatusmaailmaani vielä entisestään.

SoMea seuraavat ovat saattaneet myös huomata, että olen aloittanut arabiankielen opinnot viime syksynä. Kieltä opiskellessa sukellus arabikulttuuriin on ollut myös syvää joten ihan kielenkin johdosta ja opiskeluiden terästämiseksi olisi antoisaa käydä vierailemassa arabiankielisellä pallonpuoliskolla. Rukoushuudot, shisha ja mystiikka – arabimaailmassa vaan on sitä jotain. 

Kuten saudiarabialainen koulukaverini kertoi “life in Riyadh is very different – but not as different as you think”. Se sitten, millaisena Saudi-Arabia avautuisi itselleni onkin ajatus, joka tulee kiehtomaan itseäni vuonna 2018 suuresti.

2. Venäjä – oikeastaan koko itä!

Olen käynyt Venäjällä lukuisia kertoja lapsena ja varhaisteininä, mutta aikuisiällä olen päässyt seikkailemaan itäisessä ihmeemaassa ainoastaan kerran. Oppisin jo ihan natiaisena liikkumaan Moskovassa muutamassa päivässä omatoimisesti ohjaten koko muuta perhettä, että mihin suuntaan pitää kääntyä. Karjalassa olen taas kokenut suurta nostalgiaa sukulaisteni menneillä kotimailla. Venäläinen keittiö on yksi mun lempikeittiöistä koko maailmassa. Venäjän kieli on lisäksi kaunein ja kiehtovin kieli jonka tiedän. Venäläisissä ihmisissä on tyyliä, asennetta sekä käsittämätöntä vieraanvaraisuutta ja särmikkyyttä jota arvostan suuresti. Venäjä on hullunkurinen puuhamaa jossa kaikki on enemmän tai vähemmän muovailtavissa. Siihen päälle vielä historia ja kiistanalaisuudet, niin aika makoisa soppa on tiedossa. Seuraavaksi haaveilen matkaavani Siperiaan ja Jäämeren rannikoille. Unelmissa tie vie myöäs aina Vladivostokiin Trans-Siperian junareitillä. Rappioromantiikka kiehtoo aina ja idässä jos jossain voi sitä antaumuksella aistia. Nautin myös jännityksestä ja itäisellä pallonpuoliskolla se on varma takuu – mikään ei varmasti mene kuten oppikirjassa. 

Samaan kategoriaan haaveilen myös matkasta Kazakstaniin luontomatkailemaan sekä ihmettelemään Astanan hämmentävän futuristista arkkitehtuuria. Oli kyseessä sitten Venäjä tai Kaukaasian maat, olisin valmis lähtemään reissuun vaikka heti. Viime keväänä Tbilisissä ja sitä aikaisemmin ennen vuodenvaihdetta Kiovassa, ymmärsin että idässä mun sielua palvellaan. Se menneen maailman mystiikka ja latautunut tunnelma on mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempaa matkaillessa kuin tuttu ja turvallinen länsi.

3. Kaakkois-Aasia

Miamissa ymmärsimme, että mikäli jatkossa rantalomasta haaveillaan – on suuntana taas kerran Kaakkois-Aasia. Kaakkois-Aasiassa vetää puoleensa luonnon, ihmisten, hintatason, helppouden, hauskuuden ja monipuolisuuden lisäksi myös mielenkiintoinen historia ja nykypäivän kiemurat. Mikään ei ole ihan just eikä näin. Täten siellä handlataan myös irtiotto. Sitä on vaikea eritellä, että mikä Kaakkois-Aasiassa niin kovasti kiehtoo, mutta siellä jos jossain pystyy jotenkin täysin kokonaisvaltaisesti irtautumaan tästä muusta maailmasta ulos. Sen lisäksi, että odotan taas pian pääseväni viilettämään kaikkien aikojen suosikkikohteessa Vietanmissa, olisi etenkin Laosissa myös houkuttelevaa päästä reissaamaan ensi kerralla astetta monipuolisemmin. Viimeksi nimittäin kokemus jäi pelkän Don Detin saariryhmän sisälle. Mikäli etsin maailman hitainta matkakohdetta niin Laos vie ehdottomasti kokemukseni perusteella tämän pystin. Lontoon jälkeen pakkopysähdys voisi tehdä hunajaa. 

Myanmar/Burma on maa Kaakkois-Aasiassa jossa en ole vielä käynyt. Kiinnostus tätä maata kohtaan nousi itselläni vasta erityisesti viime kesänä tutustuttu Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Aung San Suu Kyin uskomattomaan elämäntyöhön aina 1980-luvulta nykypäivään. Käynnissä oleva sotilasjuntan toteuttama kansanmurha saa tosin pohtimaan tänne matkustamista kaksi kertaa. En silti näe totaaliboikottia missään olosuhteissa vaihtoehtona. Siitä voi olla nimittäin vielä enemmän haittaa kuin hyötyä. Sen sijaan kiinnittäisin täällä erityisen paljon huomiota eettisyyteen ja siihen, että matkabudjetistani pääsisi hyötymään erityisesti köyhät paikalliset sotilasjuntan sijasta.

Miltäs teidän reissuhaaveet tänä vuonna näyttävät?

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply
    Ananas2go / Popot pogoillen
    tammikuu 6, 2018 at 4:38 pm

    Messuilla varmaan nähdään! Matkavuoteni varaukset ovat ihan levällään, vasta yksi Black Fridayn tarjouksista napattu Tallinnan-risteily sähköpostissa. Mutta Irlannin ja Skotlannin ohella kiehtoisi Georgia, se siellä Kaukasuksella eikä se osavaltio.

    Ja ne ikuisuushaaveet Praha ja #HaluaisinSyödäItalian pätevät toki aina…

    Matkailoa!

    • Reply
      Otto Lilja
      tammikuu 9, 2018 at 4:30 pm

      Tallinna toimii aina. Georgiassa Tbilisissä käytiinkin viime keväänä. En voi muuta kuin suositella. Messuilla nähdään! 🙂

  • Reply
    Sisko / Hieman_vino
    tammikuu 6, 2018 at 11:00 pm

    Mielenkiintoiset haaveet, jotka osittain täsmää omieni kanssa. Aasiaa olisi ihana koluta, mennä ristiin ja rastiin. Vasta yksi matka varattu, sekin vasta loppuvuodesta. Keväälle/kesälle voisi vielä joku muukin matka ilmestyä, ehkä Italia tai Kreikka? 🙂 Toivottavasti matkasi sujuu hyvin ja haaveet toteutuu! 🙂

    • Reply
      Otto Lilja
      tammikuu 9, 2018 at 4:32 pm

      Aasiaan ei vaan kyllästy. Aina kun kuvittelee jo, että nyt ei joo tartte vähän aikaan mennä, niin alkaa jo reissu sinne suunnille uudestaan houkuttaa. Mainioita reissufiiliksiä myös sinne. Kroatia tai Kreikka kuulostaa aina aika makoisalta aatokselta! 🙂

  • Reply
    Miia
    tammikuu 7, 2018 at 4:17 am

    Parhaillaan oon Nicaraguassa, voin lämpimästi suositella! Vähemmän turisteja kun esim. Costa Ricassa, ja mulla ainakin sytytti mielenkiinnon tutustua muihinkin Keski-Amerikan maihin 🙂 itsellä suunnitteilla tälle vuodelle varmaankin vaan Toscana ja surffireissu joko Portugaliin, tai etelä-Ranskaan.. Kööpenhaminassa piipahdan varmaan pari kertaa (asuin siellä muutaman vuoden, niin en laske ulkomaanreissuksi :D). Tuntuu että Suomi-reissut haukkaa aina ison palan reissu-budjetista pois, eikä myöskään tunnu lomapäivät riittävän 🙁 Käytkö itse paljon Suomessa? -Miia
    http://www.nordic-days.com

    • Reply
      Otto Lilja
      tammikuu 9, 2018 at 4:35 pm

      Keski- ja Väli-Amerikka <3 Aiaiaia. Aika huikeet suunnitelmat sulla. 🙂 Suomi-dilemma on ikuinen, viime kesänä olin viikon Suomessa pelkästään lomalla ja siltikään ei onnistunut kaikkia näkemään. Argh. Muuten oonkin käynyt varmaan 6 x tänä vuonna Suomessa, monet reissuista ovat tosin pikapyrähdyksiä työn puolesta. Oon sen oppinut, että välillä pitää olla sitten vaan terveellä tavalla itsekäs.:)

  • Reply
    Sini / Sini matkakuumeessa
    tammikuu 9, 2018 at 8:25 pm

    Oon suunitellut Kaukasia – reissua loppuvuoteen kuin myös Trans Siberian rataa Moskovasta Pekingiin. Jälkimmäisessä olen pohtinut, millä asemilla pysähtyä ja olen lukenut kymmeniä kiinnostavia tarinoita Mongoliasta. Ehkä tuo Venäjä (& / Mongolia) menee ensi vuoteen, mutta se Kaukasia.. Erityisesti Georgia on pyörinyt mielessä. Yhtään ei helpota, että olen katsonut Ville Haapasalon 30 päivässä – sarjoja Kaukasiasta ja Venäjältä.

    • Reply
      Otto Lilja
      tammikuu 15, 2018 at 2:39 pm

      Sama matkakuumeen aiheuttaja meillä. Kaukaasiassa jotain ihan käsittämättömän kiehtovaa + ruoka. NAM <3

  • Reply
    Katja/jumalainenseikkailu
    tammikuu 18, 2018 at 11:35 am

    Täysin samaa mieltä tuosta rakkaasta Venäjästä <3 Olin juuri itse viime vuonna Kazakstanissa – alunperin mun piti olla siellä töissä 7 vk, mutta sairasloman myötä suunnitelmat muuttui. Kuitenkin blogiini on tulossa juttua Kazakstanissa tässä ja ensi kuussa, joten kannattaa seurata tilannetta 🙂 Apu-lehti julkaisi myös reportaasini Kazakstanista, numerossa 2/2018. Jos et saa lehteä käsiisi ja haluat jutun lukea, laitahan sähköpostia, niin skannaan sen sulle!
    Vladivostok ja Siperian juna on minunkin haaveitani, mutta tänä kesänä suuntaan toivottavasti Valamoon Venäjän puolelle ja Pietariin katselemaan, kun siltoja avataan öisin. Lisäksi, tänä kotiinpaluun teemavuonna, matkustan Kreikkaan <3

    • Reply
      Otto Lilja
      tammikuu 24, 2018 at 1:26 pm

      Huikeeta, että löytyy samanhenkistä porukkaa – valitettavan monella kun ennakkoluulot ja jonkinlainen pelko tuppaa tulemaan esteeksi. Valamoon olisin valmis lähtemään koska tahansa uudelleen, viime kerrasta kun on jo aikaa. Laitan sulle mailia <3

Leave a Reply